Käänteistä hybridiyksikköä koskevan hybridilain 8 a §:n soveltamistilanteet
Kinnunen, Elina (2024)
2024
Kauppatieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-05-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405085594
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405085594
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen kohteena on hybridilain 8 a §, jossa säädetään rajoitetusti verovelvollisen yhtiömiehen tulo-osuuden verotuksesta käänteisen hybridiyksikön tilanteessa. Hybridilain mukaan käänteinen hybridiyksikkö on suomalainen elinkeinoyhtymä, joka luokitellaan erilliseksi verovelvolliseksi toisella lainkäyttöalueella. Hybridilain säännökset ovat olleet voimassa vuoden 2020 alusta alkaen ja hybridilain 8 a § lisättiin hybridilakiin vuoden 2022 alussa. Lain säännöksillä on toimeenpantu neuvoston direktiivi 2017/952, direktiivin 2016/1164 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse verokohtelun eroavuuksista kolmansien maiden kanssa. Direktiivi pohjautuu OECD:n BEPS-hankkeen toimenpide 2:n loppuraporttiin. Hybridisääntelyn tavoitteena on ennaltaehkäistä hybridijärjestelyiden takia syntyviä vajaa- tai nollaverotustilanteita.
Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa lisää tietoa käänteistä hybridiyksikköä koskevan säännöksen soveltamistilanteista. Tavoitteena on selvittää ja havainnollistaa edellytyksiä, joilla rajoitetusti verovelvollisen yhtiömiehen tulo-osuus on hybridilain 8 a §:n mukaisesti veronalaista. Tutkimuksessa käsitellään ensin rajoitetusti verovelvollisen yhtiömiehen suomalaisesta elinkeinoyhtymästä saaman tulo-osuuden verotusta ja sen jälkeen käänteistä hybridiyksikköä koskevan hybridilain 8 a §:n soveltamisedellytyksiä. Tutkimus on lainopillinen.
Hybridilain 8 a § soveltuu tilanteissa, joissa suomalainen elinkeinoyhtymä luokitellaan sen yhtiömiehen sijaintivaltiossa erilliseksi verovelvolliseksi. Yhtiömiehen on oltava oikeushenkilö tai oikeudellinen järjestely ja yhtiömiehellä tulee olla määräysvalta elinkeinoyhtymässä. Käänteisestä hybridiyksiköstä jaetun tulo-osuuden tulee jäädä verottamatta sekä Suomessa, että yhtiömiehen sijaintivaltiossa. Yhtiömiehen sijaintivaltiossa tulo-osuuden verottamatta jäämisen tulee perustua elinkeinoyhtymän luokitteluun erilliseksi verovelvolliseksi.
Hybridilain 8 a §:n soveltamistilanteet rajautuvat tilanteisiin, joissa kiinteää toimipaikkaa ei muodostu Suomeen ja tuloverolain 9.5 §:n soveltamistilanteisiin eli tilanteisiin, joissa rajoitetusti verovelvollisen yhtiömiehen tulo-osuus on saatu vaihtoehtorahastosta. Käänteisen hybridiyksikön ollessa vaihtoehtorahasto, arvioidaan hybridilain 8 a.6 §:n soveltumista. Hybridilain 8 a.6 §:n mukaan käänteistä hybridiyksikköä koskeva 8 a § ei sovellu laajaomisteisiin vaihtoehtorahastoihin, joilla on hajautettu arvopaperisalkku. Laajaomisteisuuden ja hajautetun arvopaperisalkun käsitteitä ei ole määritelty tarkasti, joten niihin liittyy tulkinnanvaraisuutta. Vaihtoehtorahastoja koskevalla poikkeuksella on olennainen merkitys hybridilain 8 a §:n soveltumiselle, sillä soveltamistilanteet rajoittuvat pääasiassa tilanteisiin, joissa tulo-osuus on saatu vaihtoehtorahastosta. Merkitykseltään olennaisten käsitteiden tarkempi määrittely vahvistaisi oikeusvarmuutta ja ennakoitavuutta. Toisaalta käsitteiden tarkka määritteleminen voisi luoda mahdollisuuksia kiertää sääntelyä, mikä heikentäisi hybridisäännösten tavoitteen toteutumista.
Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa lisää tietoa käänteistä hybridiyksikköä koskevan säännöksen soveltamistilanteista. Tavoitteena on selvittää ja havainnollistaa edellytyksiä, joilla rajoitetusti verovelvollisen yhtiömiehen tulo-osuus on hybridilain 8 a §:n mukaisesti veronalaista. Tutkimuksessa käsitellään ensin rajoitetusti verovelvollisen yhtiömiehen suomalaisesta elinkeinoyhtymästä saaman tulo-osuuden verotusta ja sen jälkeen käänteistä hybridiyksikköä koskevan hybridilain 8 a §:n soveltamisedellytyksiä. Tutkimus on lainopillinen.
Hybridilain 8 a § soveltuu tilanteissa, joissa suomalainen elinkeinoyhtymä luokitellaan sen yhtiömiehen sijaintivaltiossa erilliseksi verovelvolliseksi. Yhtiömiehen on oltava oikeushenkilö tai oikeudellinen järjestely ja yhtiömiehellä tulee olla määräysvalta elinkeinoyhtymässä. Käänteisestä hybridiyksiköstä jaetun tulo-osuuden tulee jäädä verottamatta sekä Suomessa, että yhtiömiehen sijaintivaltiossa. Yhtiömiehen sijaintivaltiossa tulo-osuuden verottamatta jäämisen tulee perustua elinkeinoyhtymän luokitteluun erilliseksi verovelvolliseksi.
Hybridilain 8 a §:n soveltamistilanteet rajautuvat tilanteisiin, joissa kiinteää toimipaikkaa ei muodostu Suomeen ja tuloverolain 9.5 §:n soveltamistilanteisiin eli tilanteisiin, joissa rajoitetusti verovelvollisen yhtiömiehen tulo-osuus on saatu vaihtoehtorahastosta. Käänteisen hybridiyksikön ollessa vaihtoehtorahasto, arvioidaan hybridilain 8 a.6 §:n soveltumista. Hybridilain 8 a.6 §:n mukaan käänteistä hybridiyksikköä koskeva 8 a § ei sovellu laajaomisteisiin vaihtoehtorahastoihin, joilla on hajautettu arvopaperisalkku. Laajaomisteisuuden ja hajautetun arvopaperisalkun käsitteitä ei ole määritelty tarkasti, joten niihin liittyy tulkinnanvaraisuutta. Vaihtoehtorahastoja koskevalla poikkeuksella on olennainen merkitys hybridilain 8 a §:n soveltumiselle, sillä soveltamistilanteet rajoittuvat pääasiassa tilanteisiin, joissa tulo-osuus on saatu vaihtoehtorahastosta. Merkitykseltään olennaisten käsitteiden tarkempi määrittely vahvistaisi oikeusvarmuutta ja ennakoitavuutta. Toisaalta käsitteiden tarkka määritteleminen voisi luoda mahdollisuuksia kiertää sääntelyä, mikä heikentäisi hybridisäännösten tavoitteen toteutumista.