”You have to set the story you know aside”: Tuhkimo-satujen uudelleenkirjoitus Kalynn Bayronin teoksessa Cinderella Is Dead

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastelen Kalynn Bayronin vuonna 2020 julkaistua young adult -romaania Cinderella Is Dead ja sitä, miten teos uudelleenkirjoittaa määrittelemiäni pohjatekstejä. Tutkimuskysymykseni ovat seuraavat: miten Cinderella Is Dead -teos uudelleenkirjoittaa pohjateksteinä toimivia Tuhkimo-satuja? Millainen vaikutus kohdeteoksen dystooppisuudella on pohjatekstien uudelleenkirjoitukseen? Kohdeteos hyödyntää pohjateksteinä Charles Perrault’n satua ”Cendrillon ou la petite pan-toufle de verre” (1697), Jacob ja Wilhelm Grimmin satua ”Aschenputtel” (1857) ja Walt Disneyn animaatioelokuvaa Cinderella (1950).

Satujen uudelleenkirjoitusta ja satuintertekstuaalisuutta käsittelevien teorioiden avulla tarkastelen pohjatekstien uudelleenkirjoitusta niiden piirteiden kautta: sankarittaren huono-osaisuuden, taianomaisen auttajan, tanssiaisiin osallistumisen, kenkätestin ja naimisiinmenon kautta. Lisäksi tarkastelen Cinderella Is Deadin henkilöhahmoista Sophiaa ja Cinderellaa, jotka edustavat pohjatekstien Tuhkimoita, hyvää haltijakummia edustavaa Aminaa ja Cinderellan äitipuolta ja siskopuolia. Pyrin havainnollistamaan henkilöhahmoihin ja heidän rooleihinsa tehtyjä muutoksia. Viimeiseksi kohdistan tarkastelun teoksen dystooppisiin piirteisiin: naisten kokemaan sortoon ja kapinajuoneen.

Cinderella Is Dead uudelleenkirjoittaa ja kommentoi tulkintani mukaan pohjateksteinä toimivia perinteisiä Tuhkimo-satuja ja Cinderella-satuelokuvaa monilla eri tavoilla. Viittaamalla Tuhkimo-satuihin jo otsikossaan ja hyödyntämällä pohjatekstien kaavaa, teos kytkee itsensä näihin teksteihin. Se kääntää nurin monia Tuhkimo-satuihin liitettyjä piirteitä ja tuo satuihin yhteiskunnallisia teemoja, kuten suostumuksen ja sukupuolten välisen epätasa-arvon. Teos uudelleenkirjoittaa pohjatekstien hahmoille varattuja rooleja tekemällä sankarittarista itsenäisiä toimijoita, prinssistä julman kuninkaan ja äiti- ja siskopuolista Cinderellan auttajia ja vastarintataistelijoita. Tulkintani mukaan teos kuitenkin toistaa etenkin naishenkilöhahmoille varattua ”ilkeän naisen” arkkityyppiä tekemällä hyvästä haltijakummista julman kuninkaan äidin. Tulkintani mukaan teoksen dystooppiset piirteet auttavat laajentamaan Tuhkimo-saduille tyypillistä uhmaa auktoriteettia vastaan tuomalla siihen yhteiskunnallisen ulottuvuuden. Korostamalla naisten kokemaa väkivaltaa ja kysymystä suostumuksesta ja oikeudesta päättää omista elämistään, kohdeteos kommentoi perinteisten Tuhkimo-satujen aukkoja.