"Paras työhyvinvointipäivä on vapaapäivä": Työntekijöiden asenteet työhyvinvointipäivistä verkkokeskusteluissa

Abstract

Työelämän muutokset ja haasteet luovat työhyvinvoinnin edistämiselle jatkuvan ja suuren tarpeen, jonka vuoksi tulee työhyvinvointia edistävää toimintaa tutkia kriittisesti. Tässä laadullisessa tutkimuksessa tarkoituksenani on analysoida työntekijöiden asenteita työhyvinvointipäivistä sekä ymmärtää syitä näiden asenteiden takana. Haluan tutkielmani avulla myös löytää syitä työntekijöiden haluttomuudelle osallistua työhyvinvointiaktiviteetteihin ja –tapahtumiin. Vaikka työhyvinvointipäivät ovat käytössä suomalaisissa työpaikoissa, ei niitä kuitenkaan ole tutkittu. Kansainvälisesti ryhmäytymisinterventiot ja hyvinvointiohjelmat ovat nousseet organisaatioissa työhyvinvointipäiviä vastaavana toimintana osaksi henkilöstön tehokkuutta ja työhyvinvointia edistävää toimintaa. Ryhmäytymisinterventioiden ja hyvinvointiohjelmien tutkimusten valossa ei voida varmuudella sanoa, ovatko nämä toimenpiteet tehokkaita, ja monet työntekijät suhtautuvat niihin vastahakoisesti. Tämän aiemman tutkimuksen valossa myös työhyvinvointipäiviä ja työntekijöiden asenteita niitä kohtaan tulisi tutkia. Tutkielmani tarkoituksena on selvittää, millaisia asenteita työntekijöillä on työhyvinvointipäiviä kohtaan ja miten näitä asenteita perustellaan suomalaisissa verkkokeskusteluissa. Tutkimuskysymykseni ovat: ”Millaisia asenteita työhyvinvointipäivistä on löydettävissä keskustelupalstoilla käydyssä keskustelussa?” ja ”Miten asenteita työhyvinvointipäivistä perustellaan keskustelupalsoilla käydyssä keskustelussa?”

Aineistona tutkielmassani toimii keskustelupalstojen keskustelunaloitukset ja kommentit. Aineistoon kuuluu viisi viestiketjua Vauva.fi-keskustelupalstalta ja yksi viestiketju Suomi24-keskustelupalstalta, joihin yhteensä lukeutuu 157 kommenttia. Keskustelujen aiheina ovat kokemukset ja mielipiteet työhyvinvointipäivistä ja kommenteissa korostuvat negatiiviset asenteet. Aineiston analysointi tapahtuu teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla ja tutkielman teoreettisena viitekehyksenä käytössä on Edward L. Decin ja Richard M. Ryanin itseohjautuvuusteoria motivaatiosta, persoonallisuudesta ja hyvinvoinnista. Teoria tunnistaa kolme psykologista perustarvetta, autonomia, kompetenssi ja yhteisöllisyys, jotka teorian mukaan ovat välttämättömiä rakentavalle sosiaaliselle kehitykselle ja henkilökohtaiselle hyvinvoinnille.

Itseohjautuvuusteorian kolmen psykologisen perustarpeen alle muodostin neljä kategoriaa: valinnanvapauden tarve -kategoria, sisäisen motivaation puute -kategoria, hallinnan tunteen puute -kategoria ja haluttomuus yhteisöllisyyteen -kategoria. Itseohjautuvuusteorian perustarpeet auttavat selittämään työntekijöiden asenteita työhyvinvointipäivistä sekä ymmärtämään, mistä aineistossa korostuvat negatiiviset asenteet johtuvat. Tuloksista voidaan huomata, millaisia ongelmia työntekijän näkökulmasta työhyvinvointipäiviin liittyy ja mitkä asiat työntekijöiden mielestä työhyvinvointipäiviä suunnitellessa tulisi ottaa huomioon. Aineisto nostaa esiin huomioita ja ongelmia suomalaisesta työelämästä myös yleisellä tasolla. Monet työntekijät kommenttien mukaan kokevat, etteivät tule arvostetuksi työssään tai ettei heidän työhyvinvointiansa oteta tarpeeksi huomioon.