Peppi Pitkätossun narratiivisen identiteetin tulkinnat-, ja niiden hyödyntäminen varhaiskasvatuksessa

Abstract

Tässä varhaiskasvatuksen kandidaatintutkielmassa selvitettiin, millaisena näyttäytyy Astrid Lindgrenin luoman Peppi Pitkätossu hahmon narratiivinen identiteetti. Peppi Pitkätossu on tutkimuksessa ikään kuin esimerkki lapsena, jonka kautta tarkastellaan narratiivisen identiteetin ulottuvuuksia varhaiskasvatuksen kentällä. Identiteetillä tarkoitetaan yksinkertaistetusti yksilön näkemystä itsestään, ja narratiivinen identiteetti näyttäytyy identiteetin kerronnallisena ulottuvuutena. Tutkimusaineistoksi valikoitui alkuperäisen Peppi Pitkätossu -teoksen suomennos, joka paikantuu lastenkirjallisuuteen. Teoriaosuudessa perehdytään myös varhaiskasvatukseen, sekä inkluusion periaatteisiin, jotka toimivat tutkimuksen soveltavana viitekehyksenä.

Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin. Laadullinen lähestymistapa valikoitui, koska tutkimuksen kohteena oli yksilön identiteetti. Tutkimukseen sovellettiin narratiivisia metodeja, ja kiinnostuksen kohteena olivat kertomukset. Kertomuksien kautta tulkittiin fiktiivisen yksilön eli Peppi Pitkätossun narratiivisen identiteetin ilmenemistä. Aineistoa analysoin narratiivisenanalyysin kautta. Narratiivista identiteettiä tutkittiin luomalla tarinasta uusi tulkinta narratiivisen identiteetin perspektiivistä.

Analyysissä selvisi, millaisia vaikutuksia eri ympäristöillä, oli narratiivisen identiteetin muovautumisen kannalta. Analyysi osoitti, että Peppi Pitkätossu koki vanhempansa rakkaiksi ja tärkeiksi, vaikka he ei eivät olleet fyysisesti läsnä. Peppi muodosti merkityksellisen ystävyyssuhteen Tommin ja Annikan kanssa, heidän vuorovaikutuksensa näyttäytyi myönteisenä, sekä tasa-arvoisena. Koulussa Peppi Pitkätossulle merkitykselliset kokemukset, eivät saaneet jalansijaa. Opettajan kanssa tapahtunut vuorovaikutus oli enimmäkseen kielteistä. Tutkimuksen tuloksissa nousi esiin vuorovaikutuksen merkitys, suhteessa narratiiviseen identiteettiin.

Peppi Pitkätossun narratiivisen identiteetin tulkinnat tarjosivat, -lähtökohtia pohtia narratiivista identiteettiä varhaiskasvatuksen kontekstissa. Ympäröivien ihmisten vaikutus identiteettiä välittävään kertomukseen oli tuloksissa vahvasti havaittavissa. Pohdinnassa käydään vuoropuhelua saatujen tulosten sekä inklusiivisen varhaiskasvatuksen välillä.