Ekstroversion yhteys itsearvioituun työelämävalmiuteen korkeakouluopiskelijoilla

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkoituksenani on selvittää, ennustaako ekstroversio itsearvioitua työelämävalmiutta korkeakouluopiskelijoilla. Ekstroversio on hyvin arvostettu ja toivottu piirre työelämässä, ja sillä on havaittu olevan monia etuja. Ekstroversion arvostuksen takia on tärkeä pohtia, miten introvertit ja ekstrovertit kokevat työelämän ja oman valmiutensa siihen. Tässä tutkielmassa otan huomioon korkeakouluopiskelijoiden näkökulman ja tarkastelen, millainen rooli ekstroversiolla on jo ennen työelämään siirtymistä. Selvitän opiskelijoiden näkemyksiä omista työelämävalmiuksistaan ja tarkastelen, vaikuttaako ekstroversio näihin näkemyksiin. Tutkimuskysymykseni on: Onko ekstroversiolla yhteyttä itsearvioituun työelämävalmiuteen korkeakouluopiskelijoilla?

Tutkielman teoreettinen tausta muodostuu ekstroversion ja työelämävalmiuden käsitteistä sekä niihin liittyvästä tutkimuskirjallisuudesta. Tutkimuksissa on kiinnitetty huomiota ekstroversion merkitykseen työelämässä, ja sitä on tutkittu muun muassa työnhaun, työhyvinvoinnin ja työssä suoriutumisen kontekstissa. Korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiutta on tutkittu pitkälti subjektiivisen kokemuksen kautta, ja monissa tutkimuksissa on otettu huomioon koettujen valmiuksien vaikutukset myöhempään työuraan. Aikaisemmat tutkimukset myös osoittavat, että ekstroversio on yhteydessä korkeakouluopiskelijoiden itsetuntoon ja akateemiseen minäpystyvyyteen.

Tutkielman aineistona on Tietoarkistosta hankittu kyselyaineisto Suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden identiteettihorisontit 2015 (FSD3266). Aineiston aiheisiin kuuluvat nuorten korkeakouluopiskelijoiden identiteetti, arvot, elämänkokemukset ja tulevaisuuden odotukset, ja sen perusjoukon muodostavat Suomessa asuvat 18–24-vuotiaat yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijat. Käytän aineiston analysoinnissa kvantitatiivisia menetelmiä. Tarkastelen korrelaatiokertoimen ja ristiintaulukoinnin avulla ekstroversion yhteyttä itsearvioituun työelämävalmiuteen, ja lisäksi tarkennan analyysia elaboroimalla ristiintaulukon suoritettujen opintojen määrällä.

Tutkimustulokset osoittavat, että ekstroversio on tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä itsearvioituun työelämävalmiuteen. Ekstrovertit opiskelijat kokevat siis työelämävalmiutensa paremmaksi kuin introvertit opiskelijat. Lisäksi tuloksista käy ilmi, että suoritettujen opintojen määrä ei vaikuta tähän yhteyteen. Tulokset syventävät tietämystä ekstroversion merkityksestä työelämässä ja vahvistavat ajatusta siitä, että introverttien ja ekstroverttien tasavertaiseen asemaan työelämässä olisi jatkossa syytä kiinnittää huomiota.