Korkeakouluopiskelijoiden parisuhdestatuksen ja psyykkisen oireilun väliset yhteydet: Kvantitatiivinen analyysi sukupuolen ja iän vaikutuksista

Abstract

Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on selvittää korkeakouluopiskelijoiden parisuhteen ja psyykkisen oireilun välisiä yhteyksiä. Haluan myös selvittää sukupuolen ja iän vaikutukset näihin yhteyksiin. Tutkimuskysymyksiä on siis kaksi, joista ensisijainen tutkimuskysymys on: Onko korkeakouluopiskelijoiden parisuhde yhteydessä heidän psyykkisen oireiluunsa? Sukupuolen ja iän vaikutusta selvittävä tutkimuskysymys puolestaan on: Vaikuttavatko sukupuoli ja ikä korkeakouluopiskelijoiden psyykkisen oireilun ja parisuhteen välillä havaittuihin yhteyksiin?

Erityisesti opiskelijoiden mielenterveys on viime aikoina herättänyt keskustelua mediassa, politiikasa ja ihmisten arkikeskustelussa. Keskustelussa nousee usein esille terapia ja lääkkeellinen hoito, mutta sosiaalisen tuen merkitys on jäänyt vähäisemmälle huomiolle. Aikaisemmassa tutkimuksessa sosiaalisen tuen vaikutusta on tutkittu, mutta vaikutusten tutkiminen mielenterveysongelmasta kärsivän henkilön näkökulmasta on suhteellisen uusi ja vähän tutkittu aihe. Aiheen tutkiminen on siis monestakin syystä tärkeää ja ajankohtaista.

Taustoitan tutkimustani katsauksella aikaisempaan tutkimukseen, jota on tehty parisuhteen ja mielenterveyden välisistä yhteyksistä ja niitä selittävistä tekijöistä. Nostan esille aikaisemmassa tutkimuksessa vallalla olleita hypoteeseja ja tutkimustuloksia koskien parisuhteen vaikutusta mielenterveyteen yleisesti sekä korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa. Lisäksi nostan niitä esille koskien sukupuolen ja iän vaikutuksia.

Aineistonani toimii Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016, joka on määrällinen tutkimus. Vastaukset on kerätty itsetäytettävällä lomakkeella vuonna 2016. Aineiston perusjoukko on suomalaiset yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijat, jotka ovat alle 35-vuotiaita. Menetelminä käytän ristiintaulukointia ja sen elaborointia sukupuolen ja iän suhteen. Analyysini toteutin IBM SPSS Statistics-ohjelmistoa käyttäen.

Analyysini perusteella selvisi, että korkeakouluopiskelijoiden parisuhteella ja psyykkisellä oireilulla on yhteyttä niin, että parisuhteessa olevilla opiskelijoilla oli vähemmän psyykkistä oireilua kuin heidän sinkuilla verrokeillaan. Löydetty yhteys tarkentui koskemaan vain miehiä sekä 19–27-vuotiaita. Tutkimustuloksiani saattaa selittää monikin asia. Pidän kuitenkin todennäköisimpänä, että parisuhteen myötä vahvistunut omanarvontunto selittää parisuhteen ja psyykkisen oireilun välillä havaittuja yhteyksiä. Tuloksia parisuhteen merkityksestä miesten psyykkiselle oireilulle selittää mahdollisesti sinkkumiesten parisuhteen toivominen ja yksinäisyyden kokeminen ja iän osalta puolestaan lapsettomuus ja nuoruuden suuret elämänmuutokset. Kokonaisuudessaan tutkimani aihe tarvitsee vielä lisää tutkimusta tulevaisuudessa.