Kotitalouksien biojätteen lajitteluun vaikuttaminen ohjauskeinoilla

Abstract

Tämän työn tavoitteena oli selvittää biojätteen syntypaikkalajittelun nykytilannetta, lajittelukäyttäytymisen taustatekijöitä ja siihen vaikuttamista ohjauskeinoilla. Työssä selvitettiin nykytilannetta ja lajittelukäyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä tapaustutkimuksena Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimialueella. Lisäksi työssä selvitettiin Suomessa käytössä olevia ohjauskeinoja kunnallisten toimijoiden tasolla. Maailmanlaajuisesti biojäte on merkittävä osa syntyvästä kotitalousjätteestä ja jätekertymien odotetaan kasvavan edelleen. Biojätteen lajittelun parantaminen on tunnistettu kiertotalouden kannalta merkittäväksi tavoitteeksi, sillä siitä voidaan tuottaa biokaasua ja kierrätyslannoitetta. Biojätteen syntypaikkalajittelun parantaminen on tavoiteltavaa myös EU:n asettamien kierrätysastetavoitteiden saavuttamiseksi. Nykytilanteen ja lajittelukäyttäytymiseen vaikuttavien tekijöiden selvittämisen myötä voidaan ohjauskeinot kohdistaa paremmin. Työn tausta-aineistona käytettiin kahta kyselytutkimusta: lajittelukäyttäytymisestä ja ohjauskeinoista, joista ohjauskeinoja selvittävä kyselytutkimus toteutettiin tämän työn yhteydessä. Biojätteen lajittelun nykytilanteen selvittämisessä käytettiin jätehuoltoyhtiön koostamia tietoja erilliskeräyksestä ja jätehuoltoviranomaiselle toimitettuja tietoja elintarvikeperäisen biojätteen kotikompostoinnista. Työn tuloksista voidaan havaita laajentuneen erilliskeräysvelvoitteen vaikuttaneen biojätteen alueellisen kierrätysasteeseen noin viiden prosenttiyksikön verran vuosien 2022 ja 2023 tarkastelujakson aikana. Kotitalouksien biojätteen kierrätysaste oli vuonna 2022 30,2 % ja vuonna 2023 35,5 %. Kierrätysasteen laskennassa hyödynnettiin ensimmäistä kertaa jätehuoltoviranomaiselle toimitettuja ilmoituksia kotikompostoinnista. Ilmoitusten perusteella laskettu kotikompostoinnin yleisyys oli pientaloilla noin 30 %-yksikköä pienempi kuin valtakunnallisen kiertotalousbarometrin arvio. Kohdealueen asukkaat kokivat erityisesti lajittelun ympäristöhyödyistä oppimisen ja huolen ympäristön tulevaisuudesta motivoineen lajittelemaan. Biojätettä lajittelevat korostivat myös lajittelun helppoutta ja biojätettä lajittelemattomilla moraaliset normit, kuten velvollisuudentunto, motivoivat lajittelemaan. Vuonna 2023 biojätteen lajittelupaikka oli 88 %:lla kohdealueen asukkaista. Käytössä olevissa ohjauskeinoissa korostuivat erilaiset informaatio-ohjauksen keinot. Taloudellinen ohjaus koettiin vaikeaksi alueilla, joilla on käytössä kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Kustannustehokkaan informaatio-ohjauksen keinoja ja vaikutuksia tulisi selvittää jatkotutkimuksessa, kohdistuen erityisesti kerrostaloasujiin. Työssä havaittiin myös tarve tarkemmalle jätemäärien jäljitettävyydelle, jota kehittämällä voidaan laajentaa myös ohjauskeinojen valikoimaa.