Erontekoja vai me-henkeä? : Varhaiskasvatuksen opettajien kielenkäytön tarkastelua
Koponen, Veera (2024)
Koponen, Veera
2024
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma, varhaiskasvatuksen opettaja - Bachelor´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education and Care
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-05-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405065464
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405065464
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa tutkin varhaiskasvatuksen opettajien puhetta kulttuurisesta moninaisuudesta ja siihen liittyvistä eriarvoisuusdiskursseista. Tutkimuksen tavoitteena oli syventyä kielen rooliin ja ymmärtää, miten kielelliset valinnat voivat tiedostamattaan ylläpitää eriarvoisuutta varhaiskasvatuksessa. Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja aineistona käytettiin vuonna 2023 tehtyjä haastatteluja kolmelta varhaiskasvatuksen opettajalta. Haastatteluaineiston analyysissä hyödynnettiin diskurssianalyysin menetelmää, jota lähestyttiin Arja Jokisen, Kirsi Juhilan ja Eero Suonisen teoksen "Diskurssianalyysi: teoriat, peruskäsitteet ja käyttö" (2016) ohjeistuksen avulla.
Tutkimuksessa pyrittiin tuomaan esiin kielellisiä käytäntöjä, jotka voivat vaikuttaa kulttuurisen moninaisuuden kohtaamiseen varhaiskasvatuksessa. Tulokset osoittivat, että opettajien puheessa ilmeni erilaisia diskursseja, jotka heijastivat kulttuuristen erojen ja hierarkioiden vaikutusta kielen käyttöön. Vaikka monet opettajat korostivat moninaisuuden arvostusta, havaittiin myös kielellisiä valintoja, jotka saattoivat johtaa toiseuttamiseen tai epätasa-arvoiseen kohteluun. Tutkimus nosti esiin tarpeen kiinnittää huomiota kulttuurisesti sensitiiviseen viestintään ja tarjota koulutusta opettajille kulttuuristen stereotypioiden välttämiseksi ja inklusiivisen ilmapiirin luomiseksi varhaiskasvatuksessa.
Tutkimustulokset vahvistivat kielen keskeistä roolia kulttuurisen moninaisuuden ymmärtämisessä ja inklusiivisen ilmapiirin luomisessa varhaiskasvatuksessa. Samalla tulokset kuitenkin korostivat tarvetta lisätä tietoisuutta kielellisten valintojen vaikutuksista. Tulevaisuudessa on olennaista tarjota opettajille koulutusta ja välineitä kulttuurisesti sensitiivisen viestinnän tukemiseksi sekä edistää avointa keskustelua vaikeista aiheista ilman syyllistämistä. Näin voimme pyrkiä rakentamaan varhaiskasvatukseen avoimen ja inklusiivisen ympäristön, joka huomioi kaikkien lasten ja perheiden moninaiset taustat ja tarpeet.
Tutkimuksessa pyrittiin tuomaan esiin kielellisiä käytäntöjä, jotka voivat vaikuttaa kulttuurisen moninaisuuden kohtaamiseen varhaiskasvatuksessa. Tulokset osoittivat, että opettajien puheessa ilmeni erilaisia diskursseja, jotka heijastivat kulttuuristen erojen ja hierarkioiden vaikutusta kielen käyttöön. Vaikka monet opettajat korostivat moninaisuuden arvostusta, havaittiin myös kielellisiä valintoja, jotka saattoivat johtaa toiseuttamiseen tai epätasa-arvoiseen kohteluun. Tutkimus nosti esiin tarpeen kiinnittää huomiota kulttuurisesti sensitiiviseen viestintään ja tarjota koulutusta opettajille kulttuuristen stereotypioiden välttämiseksi ja inklusiivisen ilmapiirin luomiseksi varhaiskasvatuksessa.
Tutkimustulokset vahvistivat kielen keskeistä roolia kulttuurisen moninaisuuden ymmärtämisessä ja inklusiivisen ilmapiirin luomisessa varhaiskasvatuksessa. Samalla tulokset kuitenkin korostivat tarvetta lisätä tietoisuutta kielellisten valintojen vaikutuksista. Tulevaisuudessa on olennaista tarjota opettajille koulutusta ja välineitä kulttuurisesti sensitiivisen viestinnän tukemiseksi sekä edistää avointa keskustelua vaikeista aiheista ilman syyllistämistä. Näin voimme pyrkiä rakentamaan varhaiskasvatukseen avoimen ja inklusiivisen ympäristön, joka huomioi kaikkien lasten ja perheiden moninaiset taustat ja tarpeet.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8918]