Sosiaaliset siteet ja huumeiden käyttö : Perhesuhteiden yhteys nuorten huumeidenkäyttö- ja kokeilualttiuteen

Abstract

Tässä tutkielmassa tutkin tilastollisin menetelmin 15–16-vuotiaiden nuorten huumeiden käyttö- ja kokeilualttiutta sekä sen yhteyttä nuoren ja tämän vanhempien välisiin suhteisiin. Tarkastelen nuoren ja vanhempien välisiä sosiaalisia siteitä kolmesta näkökulmasta: nuoren ja vanhemman välistä tunnepohjaista sidettä, vanhempien nuoreen kohdistamaa rajoittamista sekä nuoren halua kertoa asioistaan vanhemmilleen.

Tutkimukseni teoreettisen viitekehyksen luo sosiaalisen kontrollin teoria. Teoria on Travis Hirschin vuonna 1969 koostama ja se selittää rikollisuutta sosiaalisen kontrollin puutteena. Sosiaalisen kontrollin teoriassa merkityksellistä on käsitys sosiaalisista siteistä, jotka sitovat yksilön osaksi yhteiskuntaa ja toimivat yksilöä kontrolloivana tekijänä. Vahvat sosiaaliset siteet ehkäisevät sääntöjen rikkomista ja rikollista käytöstä.

Rikollisuus linkittyy vahvasti ikään, sillä nuoruus on ihmisen rikosaktiivisin vaihe. Sen vuoksi nuorisorikollisuus on tärkeä tutkimuskohde. Huumeiden käyttö on viime vuosina yleistynyt Suomessa ja samalla asenteet huumeita kohtaan ovat muuttuneet myönteisimmiksi. Vuonna 1992 18–24-vuotiasta suomalaisista 12 prosenttia kertoi kyselyssä kokeilleensa huumeita, kun vuonna 2020 luku oli jopa 27 prosenttia. Huumeiden käyttö on osa piilorikollisuutta, mikä tarkoittaa, että se jää usein poliisin tilastoiden ja rekisterien ulkopuolelle. Aineistona tutkielmassani käytän Nuorisorikollisuus 2020-kyselytutkimusta, joka on yhdeksäsluokkalaisille suomalaisille toteutettu kysely. Tutkimusmetodina käytän keskiarvovertailua luomillani summamuuttujilla ja suoritan t-testit varmistaakseni tulosten tilastollisen merkitsevyyden.

Tulosten mukaan nuoren ja vanhempien välisellä suhteella on yhteys nuoren huumeidenkäyttö- ja kokeilualttiuteen. Huumeita kokeilemattomilla nuorilla on keskiarvoisesti vahvempi tunnepohjainen side vanhempiinsa ja heidän vanhempansa kohdistavat heihin enemmän rajoittamista, kuin huumeita kokeilleiden vanhemmat. Huumeita kokeilleet nuoret kertovat vähemmän henkilökohtaisista asioistaan vanhemmilleen. Tulokset ovat yhdenmukaisia sosiaalisen kontrollin teorian sekä aiemman tutkimuskirjallisuuden kanssa