«Риск начала третьей мировой войны существенно меньше риска победы нашей страны» : Риторический анализ Телеграм-канала Дмитрия Медведева
Lohja, Sebastian (2024)
Lohja, Sebastian
2024
Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Russian Language, Culture and Translation
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-05-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405075513
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405075513
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa analysoidaan Venäjän entisen presidentin Dmitri Medvedevin Telegram-kanavalla esiintyvää retoriikkaa suhteessa puolustusliitto Natoon. Kanavalla julkaistut aggressiiviset ja länsivastaiset viestit ovat saavuttaneet maailmanlaajuista huomiota. Lähestymme tutkittavaa aihetta uusretoriikan näkökulmasta ja käytämme analyysityökaluna Stephen Toulminin argumentointimallia. Tutkimuksen kohteena olevissa viesteissä uhitellaan kolmannella maailmansodalla, solvataan Naton sekä Yhdysvaltojen johtajia ja käytetään poikkeuksellisen karkeaa kieltä.
Tutkielman aineistona on Medvedevin Telegram-kanavalla julkaistut viestit, jotka valittiin ennalta asetettujen kriteerien perusteella. Tutkielman hypoteesi on, että kanavalla rakennetaan poikkeuksellisen voimakkaalla retoriikalla viholliskuvaa puolustusliitto Natosta, eivätkä esitetyt väitteet kestä kriittistä tarkastelua.
Medvedevin Telegram-kanavan retoriikkaa on tutkittu sangen rajallisesti globaalista huomiosta huolimatta. Aihe on yhteiskunnallisesti merkittävä, sillä kanavalla on yli 1,3 miljoonaa seuraajaa. Näin ollen tämän tutkielman yhtenä tärkeänä tarkoituksena on samalla kartoittaa jatkotutkimustarpeita.
Tutkielma koostuu neljästä osiosta. Teoriaosuudessa luodaan henkilökuva Medvedevistä, käsitellään uusretoriikan ja argumentaation perusteita sekä esitetään perustiedot Naton ja Venäjän välisistä suhteista kylmän sodan päättymisestä Ukrainan sodan alkamiseen. Teorian jälkeen siirrytään käytännön osuuteen, jossa tarkastellaan tutkimusaineistoa sekä käytettyjä metodeja. Näiden jälkeen vuorossa on varsinainen analyysiosuus. Viimeisessä luvussa esitellään tutkimuksen johtopäätökset sekä havaitut jatkotutkimustarpeet.
Tutkimus osoitti, että hypoteesi oli vahvasti oikeansuuntainen. Medvedevin Telegram-kanavalla esitetyt väitteet puolustusliitto Natosta olivat hyvin tunnelatautuneita yleistyksiä vailla oikeaa totuuspohjaa. Lisäksi Natosta maalattiin viholliskuvaa. Tutkimuksessa ei käynyt ilmi, tuottaako Medvedev kanavan sisällöt itse.
Toulminin argumentointimallissa havaittiin tiettyjä puutteita. Johtopäätösten perusteella syntyi kuva, että kyseinen malli sopii erinomaisesti rationaalisten argumenttien analysointiin, muttei niinkään voimakkaasti tunnelatautuneiden tekstien tarkasteluun. Tutkielmassa oli lisäksi viitteitä, että kattavan retoriikantutkimuksen tueksi saatetaan tarvita selkänojaa muilta tieteenaloilta, kuten yhteiskuntatutkimuksen ja psykologian piiristä. Johtopäätöksissä tunnistettiin jatkotutkimustarpeita, joista tärkeimpänä mainittakoon se, miten Medvedevin Telegram-kanavan sisältö vaikuttaa venäläiseen kohdeyleisöön.
Tutkielman aineistona on Medvedevin Telegram-kanavalla julkaistut viestit, jotka valittiin ennalta asetettujen kriteerien perusteella. Tutkielman hypoteesi on, että kanavalla rakennetaan poikkeuksellisen voimakkaalla retoriikalla viholliskuvaa puolustusliitto Natosta, eivätkä esitetyt väitteet kestä kriittistä tarkastelua.
Medvedevin Telegram-kanavan retoriikkaa on tutkittu sangen rajallisesti globaalista huomiosta huolimatta. Aihe on yhteiskunnallisesti merkittävä, sillä kanavalla on yli 1,3 miljoonaa seuraajaa. Näin ollen tämän tutkielman yhtenä tärkeänä tarkoituksena on samalla kartoittaa jatkotutkimustarpeita.
Tutkielma koostuu neljästä osiosta. Teoriaosuudessa luodaan henkilökuva Medvedevistä, käsitellään uusretoriikan ja argumentaation perusteita sekä esitetään perustiedot Naton ja Venäjän välisistä suhteista kylmän sodan päättymisestä Ukrainan sodan alkamiseen. Teorian jälkeen siirrytään käytännön osuuteen, jossa tarkastellaan tutkimusaineistoa sekä käytettyjä metodeja. Näiden jälkeen vuorossa on varsinainen analyysiosuus. Viimeisessä luvussa esitellään tutkimuksen johtopäätökset sekä havaitut jatkotutkimustarpeet.
Tutkimus osoitti, että hypoteesi oli vahvasti oikeansuuntainen. Medvedevin Telegram-kanavalla esitetyt väitteet puolustusliitto Natosta olivat hyvin tunnelatautuneita yleistyksiä vailla oikeaa totuuspohjaa. Lisäksi Natosta maalattiin viholliskuvaa. Tutkimuksessa ei käynyt ilmi, tuottaako Medvedev kanavan sisällöt itse.
Toulminin argumentointimallissa havaittiin tiettyjä puutteita. Johtopäätösten perusteella syntyi kuva, että kyseinen malli sopii erinomaisesti rationaalisten argumenttien analysointiin, muttei niinkään voimakkaasti tunnelatautuneiden tekstien tarkasteluun. Tutkielmassa oli lisäksi viitteitä, että kattavan retoriikantutkimuksen tueksi saatetaan tarvita selkänojaa muilta tieteenaloilta, kuten yhteiskuntatutkimuksen ja psykologian piiristä. Johtopäätöksissä tunnistettiin jatkotutkimustarpeita, joista tärkeimpänä mainittakoon se, miten Medvedevin Telegram-kanavan sisältö vaikuttaa venäläiseen kohdeyleisöön.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8907]