Työttömyysturvakeskustelun diskurssit eduskunnan täysistunnossa

Abstract

Tässä tutkielmassa tulen tutkimaan eduskunnan täysistunnon työttömyysturvakeskustelun diskursseja. Aineistonani toimii hallituksen esityksen ”Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta” ensimmäinen käsittely eduskunnassa. Käsitellyssä hallituksen esityksessä ehdotettiin työttömyysturvan lapsikorotuksen poistamista, suojaosan poistamista, omavastuuajan pidentämistä, lomakorvauksen jaksotusta, työssäoloehdon pidentämistä ja työssäoloehdon määräytymistä vakuutuksenalaisten tulojen mukaan.

Menetelmänäni toimii sosiaaliseen konstruktionismiin perustuva diskurssianalyysi. Tutkimuskysymykseni on: ”Millaisia diskursseja kansanedustajat käyttävät arvioimaan hallituksen esityksen legitimiteettiä eduskunnan työttömyysturvakeskustelussa?”. Tulen diskurssien paikantamisen lisäksi jakamaan eduskuntakeskustelun osapuolet argumentaatiopositioihin, jotka nimeän puolustus- ja vastustuspositioksi. Puolustuspositio asettuu puolustamaan käsiteltävää hallituksen esitystä, kun taas vastustuspositio vastustamaan hallituksen esitystä. Argumentaatiopositioiden jäsentäminen tällä tavalla auttaa hahmottamaan aineistostani löytyviä diskursseja ja vastaamaan tutkimuskysymykseeni.

Löytämäni diskurssit ovat hyvinvoinnin turvaamisen, 1990-luvun laman, kannustavuuden, työllisyysvaikutusten arvioinnin ja pohjoismaisuuden diskurssit. Hyvinvoinnin turvaamisen diskurssissa hallitusesitystä arvioidaan sen perusteella, edistääkö se hyvinvointia. 1990-luvun laman diskurssissa keskustellaan kyseisen talouskriisin verrattavuudesta hallitusesityksen edustamaan politiikkaan. Kannustavuuden diskurssissa väittelyn aiheeksi nousee se, edustaako hallituksen esitys työhön kannustavaa politiikkaa. Työllisyysvaikutusten arvioinnin diskurssissa taas väitellään siitä, millaista asiantuntijatietoa hallituksen esityksen arvioinnissa tulisi korostaa. Lopuksi pohjoismaisuuden diskurssissa väitellään siitä, edustaako hallituksen esitys pohjoismaisuutta ja pohjoismaista mallia.

Tutkimustuloksissani korostuu, kuinka ymmärrys työttömyysturvakeskustelun keskeisistä käsitteistä ja konsepteista jakaa täysistuntokeskustelun osapuolia. Kaikista diskursseista on löydettävissä asemoitumista sekä puolustus- että vastustuspositioon. Huolimatta tästä seikasta tuloksistani on huomattavissa, kuinka molemmissa positioissa argumentteja johdetaan samasta sosiokulttuurisesta kontekstista.