Tietoliikenneyrityksen onnistuminen konseptinvalinnassa

Abstract

Tietoliikenneala on erittäin kilpailtu, jonka seurauksena korostuu yritysten kyky toteuttaa standardoinnin vaatimukset sekä kehittää ja luoda uusia tuotteita ja palveluita paremmiksi. Asiakkaiden tarpeet ja mieltymykset kehittyvät jatkuvasti, mikä pakottaa yrityksiä reagoimaan kysynnän muutoksiin. Paremmilla innovaatioilla yritys pyrkii tyydyttämään asiakastarpeet ja samalla saavuttamaan kilpailuetua suhteessa muihin alalla toimiviin yrityksiin. Kilpailuetua, kyvykkäillä tuotteilla, ei kuitenkaan pysty saavuttamaan ilman asianmukaista tuotekehitysprosessia. Optimaalisen konseptivaihtoehdon valitseminen on yritykselle tärkein, mutta myös haastavin vaihe tuotekehityksessä. Tämän työn tarkoituksena on keskittyä tutkimaan, kuinka tietoliikenneyritys pystyy onnistumaan konseptinvalinnassa paremmin hyödyntämällä valintakriteerejä ja -menetelmiä.

Työ toteutetaan kirjallisuuskatsauksena. Aluksi esitellään tuotekehitys ja sen vaiheet yleisellä tasolla, jonka jälkeen syvennytään konseptointiin osana tuotekehitystä. Tässä yhteydessä tarkastellaan, mikä konseptoinnin tarkoitus on yritykselle ja mistä vaiheista se koostuu. Seuraavaksi tutustutaan kirjallisuudessa esiintyviin konseptinvalintakriteereihin ja -menetelmiin. Lopuksi tarkastellaan millaiset tekijät ohjaavat konseptinvalintaa tietoliikennealalla sekä arvioidaan löydettyjä valintamenetelmiä asiakasvaatimusten, joustavuuden ja helppokäyttöisyyden perusteella.

Tutkimuksen perusteella tietoliikenneyritykset arvioivat konseptivaihtoehtojaan asiakasvaatimusten ja - hyödyn perusteella. Lisäksi konseptin soveltuminen yrityksen strategiaan ja resursseihin on keskeinen arviointikohde. Konseptinvalintaan käytettävä valintamenetelmä on myös tärkeässä asemassa, koska eri menetelmät soveltuvat erilaisiin tilanteisiin. Konseptinvalintamenetelmien avulla yritykset pystyvät lisäämään luotettavuutta ja läpinäkyvyyttä valintaprosessiin sekä käyttämään valintakriteerejä systemaattisesti osana konseptien arviointia. Tutkimus osoittaa matriisipohjaisten valintamenetelmien olevan soveltuvimpia asiakasvaatimusten ja helppokäyttöisyyden puolesta, kun taas epävarmuuden sisällyttävät menetelmät ovat joustavimpia.