Sosioekonomisen aseman yhteys koettuun mahdollisuuksien tasa-arvoon

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkoitukseni on tutkia suomalaisten käsityksiä mahdollisuuksien tasa-arvosta ja niissä esiintyvää vaihtelua sosioekonomisen aseman mukaan. Tarkastelen juuri mahdollisuuksien tasa-arvoa, joka on yksi tasa-arvon muodoista ja yleinen poliittinen tavoite, jolla tähdätään yhdenvertaisten menestymisen edellytysten tarjoamiseen kaikille. Ihmisten käsitys eriarvoisuudesta poikkeaa usein objektiivisesti mitattavasta eriarvoisuuden tasosta ja koettu eriarvoisuus voi vaihdella yksilöiden välillä. Sosioekonomisen aseman ja omien kokemusten on aiemmissa tutkimuksissa havaittu vaikuttavan yksilön kokemaan eriarvoisuuteen. Tahdonkin selvittää, onko sosioekonomisella asemalla (koulutustasolla, ammattiasemalla ja tuloilla) Suomessa vaikutusta yksilön näkemykseen mahdollisuuksien tasa-arvosta. Mahdollisuuksien tasa-arvon arvioiminen kytkeytyy siihen, miten yksilö arvioi oman toiminnan ja ulkoisten ennalta määrättyjen tekijöiden osuutta suhteessa menestymisen mahdollisuuteen.

Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassani käytän sosiaalipsykologian tutkimusalaan kuuluvaa attribuutioteoriaa, joka tutkii käyttäytymiselle annettavia syitä ja selityksiä. Attribuutiot ovat ihmisten arkiajattelussa yleisesti tekemiä johtopäätöksiä, jotka perustuvat käyttäytymisen oletettuihin syihin, eivät todellisiin syihin. Oman edun attribuutiovääristymä on attribuutioissa usein ilmenevä erhe, jonka myötä menestyminen ja onnistumiset perustellaan usein sisäisillä tekijöillä, kuten omilla kyvyillä ja yrityksellä. Epäonnistumiset taas selitetään ulkoisilla tekijöillä, joihin ei voi itse vaikuttaa. Oman edun attribuutiovääristymä ennustaa varakkaimpien uskovan ansainneensa varakkuutensa ja selittävän köyhyyttä oman yrityksen puutteella. Hyödynnän myös Thomas Pikettyn teoreettista mallia siitä, miten yksilöt yleistävät oman lähiympäristönsä ja kokemuksensa koskemaan koko yhteiskuntaa.

Tutkimuskysymykseni on: Onko sosioekonomisella asemalla yhteyttä yksilön kokemaan mahdollisuuksien tasa-arvoon? Käytän tutkimusaineistona EVAn Arvo- ja asennetutkimusta syksyltä 2020. Tutkielmani on kvantitatiivinen ja käytän menetelmänä ristiintaulukointia ja khiin neliö -testiä. Tuloksien mukaan yksilön näkemyksellä menestyksen määrittävistä tekijöistä on tilastollisesti merkitsevä yhteys sekä koulutustasoon, ammattiasemaan, että tuloihin. Ammattiaseman ja tulojen kohdalla yhteys on systemaattinen siten, että korkeammassa ammattiasemassa olevat ja korkeampia tuloja saavat ovat useammin sitä mieltä, että yksilön menestyksen määrittää vain oma toiminta, eikä yhteiskunta tai olosuhteet. Koulutustason kohdalla korkeimmin koulutetut, ylioppilastutkinnon suorittaneet olivat sen sijaan useammin eri mieltä väitteen kanssa siitä, että yksilön menestyksen määrittää vain oma toiminta ja tahto, eikä yhteiskunta tai olosuhteet. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet taas olivat väitteen kanssa useimmin samaa mieltä.

Tulokset ovat osittain linjassa teoreettisen viitekehyksen ja aiemman tutkimuksen kanssa. Ammattiaseman ja tulojen osalta tulokset tukevat oman edun attribuutiovääristymän ennustamaa vaikutusta koettuun mahdollisuuksien tasa-arvoon. Ammattiaseman tarkempi erottelu tarjoaa kiinnostavaa informaatiota yrittäjien ja johtajien korostuneista näkemyksistä, verrattuna aiemmassa tutkimuksessa käytettyyn työssä käyvien ja työttömien karkeampaan jaotteluun. Tulokset osoittavat sosioekonomisen aseman vaikutuksen näkemyksiin eriarvoisuudesta ja mahdollisuuksista myös Suomessa, jossa eriarvoisuuden vähentämiseksi ja mahdollisuuksien tasa-arvon edistämiseksi tehdään konkreettisia toimia ja jossa sosiaalinen liikkuvuus on suhteellisesti korkealla tasolla.