Kaksoslasten kielenkehitys ja siihen liittyvät erityispiirteet: Narratiivinen kirjallisuuskatsaus

Abstract

Tämä kandidaatintutkielma on narratiivinen kirjallisuuskatsaus, jossa tutkitaan kaksoslasten kielenkehitykseen liittyviä erityispiirteitä. Lisäksi tarkastellaan kielenkehityksen erityispiirteiden taustalla vaikuttavia tekijöitä. Kielenkehitystä tarkastellaan erityisesti kaksosparin välille muodostuneen tilanteen näkökulmasta eli kaksosparilähtöisesti, ei niinkään geneettisten tekijöiden tai ulkoisten ympäristötekijöiden kautta, joihin kaksostutkimus yleensä keskittyy. Narratiivinen kirjallisuuskatsaus mahdollistaa ilmiöön liittyvän aiemman tutkimustiedon yhdistelyn ja siten tiedon asteittaisen laajenemisen. Tämän kirjallisuuskatsauksen aineisto koostuu yhteensä seitsemästä vertaisarvioidusta artikkelista, jotka on julkaistu vuosien 1998–2021 aikana. Aineiston analyysi on toteutettu sisällönanalyysina ja se on aineistolähtöistä eli induktiivista. Sisällönanalyysia varten tutkimuksista kerättiin taulukkoon keskeiset tiedot sekä tulokset, jonka jälkeen aineisto ryhmiteltiin esille nousseiden keskeisten teemojen perusteella. Ryhmiteltyä aineistoa verrattiin tutkimuskysymyksiin ja tämän perusteella muodostettiin tulokset.

Tutkimusaineistosta nousi keskeisimmin esiin kaksi pääteemaa: 1) kaksosten kielen ja kommunikoinnin kehitys yleisesti ja 2) kaksospariin liittyvät erityispiirteet kielenkehityksen näkökulmasta. Pääteemat jaettiin alateemoihin. Kielen ja kommunikoinnin kehitys sisälsi eleiden sekä ekspressiivisen ja reseptiivisen kielen tarkastelua. Kaksospariin liittyviin erityispiirteisiin lukeutuivat kaksoskieli, kaksosten tiivis suhde ja sosiaalinen osaaminen. Molemmissa pääteemoissa tarkasteltiin myös sitä, millaiset tekijät teeman ilmiöihin vaikuttavat. Kielen ja kommunikaation kehitystä tarkasteltaessa havaittiin, että ryhmätasolla kaksoslasten suoriutuminen oli yksöslapsia heikompaa, mutta osa kaksosten tuloksista oli normaalivaihtelun sisällä. Iän myötä kaksos- ja yksöslasten väliset erot eivät olleet enää tilastollisesti merkittäviä. Merkittävimmät kaksosten tuloksia heikentävät tekijät olivat raskauden aikaiset komplikaatiot, raskauden lyhyt kesto ja alhainen syntymäpaino. Kun tarkasteltiin kaksosparin erityispiirteitä, havaittiin, että kaksoskieli oli yhteydessä kielenkehityksen haasteisiin ja että kaksoskieltä esiintyi eniten identtisillä kaksosilla. Kaksoskielen ja kaksosparin tiiviin suhteen välillä havaittiin yhteys. Lisäksi kaksoskielellä oli yhteys sosiaalisiin suhteisiin sopeutumattomuudelle. Sosiaalisen ympäristön tekijöiden, iän ja tsygoottisuuden havaittiin vaikuttavan kaksoskieleen ja osittain kaksosparin väliseen suhteeseen.

Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että kaksosilla on riski kielenkehityksen viivästymiselle, mutta se saattaa ainakin osittain liittyä varhaiskehitysvaiheen normaalivaihteluun. Kaksosuus itsessään ei vaikuta suoraan altistavan kielenkehityksen haasteille, vaan kyseessä saattaa olla esimerkiksi perintötekijöiden ja ympäristön yhteisvaikutus. Toisaalta on huomioitava, että syy-seuraussuhteita on vaikea todistaa. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kaksosten lähiympäristöön kuuluvien henkilöiden ja eri alojen ammattilaisten tietoisuuden lisäämiseen liittyen kaksosten kielenkehityksen ja kaksosuuden erityispiirteisiin. Tulokset antavat myös suuntaa siitä, että interventioiden kehittäminen ja niiden vaikuttavuuden tutkiminen kaksosten kielenkehityksen tukemiseksi olisi tulevaisuudessa tärkeää.