Suomalaisten asenteet äitien työntekoa kohtaan

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkasteltiin, millaisia asenteita suomalaisilla on äitien työntekoa kohtaan. Lisäksi tutkittiin, mitkä sosiodemografiset tekijät ovat yhteydessä näihin asenteisiin. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, onko suomalaisten suhtautuminen äitien työntekoa kohtaan myönteistä, kielteistä vai neutraalia. Lisäksi tutkielmassa tarkasteltiin ovatko sukupuoli, ikä, koulutustaso ja parisuhdestatus yhteydessä eri asenteisiin, sillä näillä sosiodemografisilla tekijöillä on aiemmissa tutkimuksissa havaittu olevan yhteyttä äitien työntekoa koskeviin asenteisiin.

Tutkielman aineistona toimii ISSP 2022: perhe, työ ja sukupuoliroolit V Suomen aineisto. Aineistoon vastasi 1250 suomalaista vastaajaa, jotka olivat iältään 15–74-vuotiaita. Aineiston kysymykset koskivat muun muassa perhevapaita sekä näkemyksiä sukupuolten välisistä eroista työssäkäynnin ja lastenhoidon suhteen. Tutkielmassa oli kaksi tutkimuskysymystä: ”millaisia asenteita suomalaisilla on äitien työntekoa kohtaan” ja ”miten sukupuoli, ikä, koulutustaso ja parisuhdestatus vaikuttavat suomalaisten asenteisiin äitien työntekoa kohtaan”. Analyysimenetelmänä käytettiin ristiintaulukointia ja khiin neliö -testiä. Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostui ansaitsija-hoivaajamallista, jonka avulla havainnollistetaan osallistuvatko molemmat vanhemmista kodin ulkopuoliseen palkkatyöhön ja millaisella työaikapanoksella.

Tarkastelemalla suomalaisten asenteita kuvaavan summamuuttujan jakaumaa havaittiin, että suomalaisista suurin osa suhtautuu äitien työntekoon myönteisesti. Äitien työssäkäyntiä voidaan pitää Suomessa normina, sillä äidit ovat tehneet palkkatöitä jo pitkään. Suomessa vallitsee myös kahden ansaitsijan malli, jossa kummankin vanhemman odotetaan osallistuvan perheen elättämiseen.

Ristiintaulukoinnin ja khiin neliö -testin perusteella sosiodemografisista tekijöistä koulutustaso oli yhteydessä äitien työntekoa koskeviin asenteisiin. Korkeakoulutetut vastaajat suhtautuivat myönteisemmin äitien työssäkäyntiin. Tulos on linjassa aiemman tutkimuksen kanssa. Muilla sosiodemografisilla tekijöillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä äitien työntekoa koskeviin asenteisiin, mutta iän ja äitien työntekoa koskevien asenteiden välinen p-arvo oli lähellä 95 prosentin merkitsevyystasoa. Näin ollen iän testituloksen voidaan tulkita mukailevan aiempien tutkimusten tuloksia. Nuoremmat ikäluokat suhtautuvat siis todennäköisesti myönteisemmin äitien työntekoa kohtaan kuin vanhemmat ikäluokat. Äitien työssäkäyntiin suhtaudutaan Suomessa myönteisesti ja hyväksyvästi, mutta sen sijaan hoivavastuun jakaminen vanhempien kesken näyttää aiempien tutkimusten valossa olevan suurempi haaste. Jatkossa olisi siis aiheellista tutkia, miten suomalaiset suhtautuvat työssäkäyvien äitien rooliin hoivaajina.