Käyttäjän huomioiminen terveydenhoitoon tarkoitettujen älyvaatteiden suunnittelussa

Abstract

Älyvaatteista odotetaan uutta innovatiivista apuvälinettä terveydenhoitoon, sillä niiden käytöllä nähdään olevan monia hyötyjä liittyen esimerkiksi hoidon laatuun ja kustannuksiin. Potentiaalisia käyttökohteita löytyy monia, mutta älyvaatteiden omaksumista laajempaan käyttöön kuitenkin hidastaa muun muassa puutteet niiden suunnittelussa erityisesti käyttäjien huomioinnin osalta. Jotta käyttäjä olisi valmis hyväksymään älyvaatteen käyttöönsä, sen tulisi vastata tämän tarpeita ja toiveita. Näin ollen älyvaatteen hyväksyttävyyden varmistamiseksi on tärkeää, että kohdekäyttäjät otetaan huomioon vaatteen suunnittelussa ja heitä osallistetaan suunnitteluprosessiin. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten käyttäjän huomiointi toteutuu terveydenhoitoon tarkoitettujen älyvaatteiden suunnittelussa. Käyttäjällä tässä työssä viitataan henkilöön, joka pukee älyvaatteen päälleen.

Tutkielma toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Tarkastelun kohteena oleva aineisto koostuu kahdeksasta tieteellisestä julkaisusta, joissa kuvataan jonkin terveydenhoitoon tarkoitetun älyvaatteen suunnitteluprosessi. Aineistoon pyrittiin valitsemaan laajasti eri käyttötarkoituksiin tarkoitettuja älyvaatteita.

Käyttäjän huomioinnin arviointia varten työssä kehitettiin käyttäjätarpeiden käsitteellinen viitekehys, jossa on kolme osa-aluetta: esteettisyys, päälläpidettävyys ja käytettävyys. Osa-alueet muodostettiin ryhmittelemällä erilaisia älyvaatteisiin kohdistuvia käyttäjätarpeita, joita löydettiin aineistosta sekä muista aihepiiriä käsittelevistä julkaisuista. Näillä käyttäjätarpeiden osa-alueilla voidaan nähdä olevan merkittävä vaikutus käyttäjäkokemukseen ja sitä myötä älyvaatteen hyväksyttävyyteen. Aineiston älyvaatteita arvioitiin sen perusteella, miten niiden suunnittelussa huomioitiin kyseiset kolme osa-aluetta käyttäjän näkökulmasta.

Tuloksena saatiin, että tarkastelluissa älyvaatehankkeissa eniten käyttäjätarpeita huomioitiin suunnittelussa vaatteen käytettävyyden sekä päälläpidettävyyden osalta, kun taas esteettisyys jäi selvästi vähemmälle huomiolle. Kaikissa älyvaatteissa huomioitiin käyttäjätarpeet vähintään yhden osa-alueen osalta.

Aineiston perusteella tutkielmassa tunnistettiin lisäksi neljä hyvää käytäntöä käyttäjän huomioimiseksi älyvaatteen suunnitteluprosessissa. Nämä ovat käyttäjätarpeiden kartoitus, käyttäjätarpeisiin vastaaminen suunnittelulla, älyvaatteen testaus kohdekäyttäjällä sekä eettisyys käyttäjän osallistamisessa. Joitain puutteita havaittiin käyttäjän huomioimisessa koskien käyttäjätestausta ja suunnitteluratkaisujen perustamista käyttäjätarpeisiin. Suurinta osaa aineiston älyvaatteista kuitenkin testattiin kohderyhmään kuuluvilla henkilöillä ja kohdekäyttäjiltä kartoitettuja tarpeita käytettiin suunnittelun tukena puolessa aineiston suunnitteluprosesseista. Vaihtelua oli siinä, miten monia eri käyttäjätarpeita huomioitiin arvioitavien älyvaatteiden suunnittelussa. Eettisen osallistamisen osalta tutkituista julkaisuista ei useinkaan löytynyt tietoa osallistujien rekrytoinnin eettisistä toimintatavoista ja tietoisen suostumuksen pyytämisestä osallistujilta.

Tutkielmassa kehitettyä käyttäjätarpeiden käsitteellistä viitekehystä sekä tunnistettuja hyviä huomiointikäytäntöjä voidaan hyödyntää apuna suunnitteluprosessissa käyttäjän huomioimisen varmistamiseksi esimerkiksi tulevissa älyvaatteiden kehityshankkeissa.