Pääomarahastoyhtymän osuus TVL 122.1 §:n soveltamisen arvioinnissa

Abstract

Tässä tutkielmassa tutkin kommandiittiyhtiömuotoisten pääomarahastoyhtymien osuuksien muodostumista. Tarkoituksena on saada parempi ymmärrys siitä, milloin TVL 122 §:n mukainen omistajanvaihdos on tapahtunut näillä yhtymillä. TVL 122 §:n 1 momentin soveltaminen vaatii tarkan tiedon siitä, kuinka suuri osa yhteisön tai yhtymän osakkeista tai osuuksista on vaihtanut omistajaa. Elinkeinoyhtymien osuuden käsitettä ei ole määritelty lainsäädännössä.

Käytännössä elinkeinoyhtymän osuuden on katsottu muodostuvan yhtiömiehelle kuuluvista oikeuksista ja velvollisuuksista. AKYL:n mukaisen laajan sopimusvapauden myötä kommandiittiyhtiön toiminta voidaan järjestää hyvin vapaasti. Tyypillisen kommandiittiyhtiömuotoisen pääomarahaston toiminnasta voidaan kuitenkin tunnistaa neljä olennaista yhtiömiehille kuuluvaa oikeutta ja velvollisuutta. Nämä ovat velvollisuus pääomapanoksen sijoittamiseen, oikeus yhtymän voittoihin, päätösvalta sekä rahaston käytännön hallinnointityö. Kaikki oikeudet ja velvollisuudet eivät koske äänettömiä ja vastuunalaista yhtiömiestä samalla tavalla.

Yhtiöoikeuden näkökulmasta yhtiöpanoksen sijoittamisvelvollisuutta on syytä pitää äänettömillä yhtiömiehillä elinkeinoyhtymän osuuden ensisijaisesti muodostavana tekijänä. Äänettömillä yhtiömiehillä on lakiperusteinen velvoite yhtiöpanoksen sijoittamiseen. Näin ollen heidän koko asemansa yhtymässä perustuu sijoitettuun panokseen, joka pääomarahastoyhtymillä on tyypillisesti pääomapanos. Äänettömän yhtiömiehen oikeuksien vahvuus yhtymässä on myös sidottu sijoitetun pääomapanoksen suuruuteen.

Tyypillisessä pääomarahastoyhtymässä vastuunalaisen yhtiömiehen pääomapanos on verrattain hyvin pieni, ellei jopa olematon. Vastuunalaisen yhtiömiehen pääasiallinen tehtävä on rahaston käytännön hallinnointi. Oikeuslähteistä ei löydy ohjeistusta sille, miten tämä työ tulisi huomioida osana osuutta yhtymästä. Tyypillisesti tälle työlle on kuitenkin määritelty rahamääräinen arvo vuosittain maksettavassa hallinnointipalkkiossa. Näin ollen yksi keino vastuunalaisen yhtiömiehen osuuden määrittämiseen on katsoa sen perustuvan hallinnointipalkkion suuruuteen, kuten äänettömien yhtiömiesten osuudet perustuvat pääomapanoksen suuruuteen.

TVL 122 §:n soveltamista koskevassa oikeuskäytännössä on myös katsottu kommandiittiyhtiömuotoisen pääomarahaston osuuden perustuvan sijoitetun pääomapanoksen suuruuteen. Esille on tuotu myös yhtiömiesten oikeus yhtymän voittoihin. Verotuksessa yhtiömiehille TVL 16 §:n mukaan jaettavat tulo-osuudet perustuvat tarkemman sääntelyn puuttuessa lähtökohtaisesti yhtiömiesten sopimaan voitonjakoon. Näin ollen yhtiömiesten oikeuksista voitonjaolla on tiivis yhteys verotukseen ja täten myös sääntelyn tarkoitukseen eli tappioiden kauppatavarana käyttämisen estämiseen.

Yhtymään sijoitetut pääomapanokset ja yhtymän jakamat voitot ovat molemmat rahamääräisiä suureita. Näin ollen yksi mahdollinen keino molempien huomioimiseen elinkeinoyhtymän osuudessa on niiden laskeminen yhteen osuuden muodostamiseksi. Vastuunalaisen yhtiömiehen osuudessa tähän voidaan lisätä myös rahamääräinen hallinnointipalkkio. Täten elinkeinoyhtymän osuus voidaan muodostaa asettamatta keinotekoisia painotekijöitä eri oikeuksille ja velvollisuuksille. Keino ei huomioi jokaista yhtiömiehille kuuluvaa oikeutta ja velvollisuutta. Tyypillisessä pääomarahastoyhtymässä jäljelle jäävät velvollisuudet ovat kuitenkin vahvuudeltaan suoraan verrannollisia sijoitettuun pääomapanokseen, minkä takia niillä ei olisi lisävaikutusta osuuden muodostamisessa.