Vaarallista vai viihdyttävää?:Suomen rasismikohun kehystäminen saksalaismediassa
Seppälä, Silja-Riikka (2024)
2024
Journalistiikan maisteriohjelma - Master's Programme in Journalism
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-05-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405055339
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405055339
Tiivistelmä
Kesällä 2023 Suomen pääministeri Petteri Orpon (kok.) tuore hallitus joutui nopeasti kriisiin, kun Suomea ravisteli rasismikohu. Rasismikohua käytiin hallituspuolue perussuomalaisten uusien ministereiden ympärillä. Kohu sai osakseen laajaa kansainvälistä julkisuutta. Tässä gradussa tarkastelen, kuinka saksalaismedia uutisoi Suomen rasismikohusta. Tutkielman empiirisenä aineistona on yhteensä 41 artikkelia Saksan suurimmista medioista kesä- ja elokuun ajalta vuodelta 2023.
Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, kuinka Suomen rasismikohu kehystettiin saksalaismediassa. Teoreettinen viitekehykseni muodostuu osaltaan oikeistopopulismin ja median suhteesta, jossa keskiöön nousevat erityisesti henkilöityminen ja viihteellistyminen, sekä ulkomaan uutisoinnin kriteereistä ja maakuvan tarkastelusta. Sovellan tutkimuksessani kehysanalyysiä. Tunnistin aineistosta neljä eri kehystä, joiden sisällä saksalaismedia uutisoi Suomen rasismikohusta. Nimesin kehykset seuraavasti: viihteen ja kiinnostavuuden kehys, Euroopan kehityskulun kehys, muuttuvan maakuvan kehys sekä henkilöitynyt kehys.
Tämän tutkimuksen analyysin perusteella saksalaismedia uutisoi Suomen rasismikohusta kriittisesti. Suomen maakuvan nähtiin vahingoittuneen ja mielikuva Suomesta progressiivisena ja modernina yhteiskuntana muuttui. Suomen rasismikohu kontekstualisoitiin osaksi laajempaa Euroopan kehityskulkua, jossa oikeistopopulistiset puolueet ovat päässeet hallitusvastuuseen. Toisaalta rasismikohusta uutisoitiin hyvinkin viihteellisesti ja henkilöityneesti, mediapopulististen uutisarvojen kanssa resonoiden. Rasismikohu nähtiin yllätyksellisenä ja kiinnostavana tapahtumana, eikä sitä kontekstualisoitu osaksi laajempaa yhteiskunnallista kehityskulkua. Henkilöityneessä kehyksessä rasismikohu esitettiin yksittäisen poliitikon mokana ja moraalisena kysymyksenä.
Tutkielman keskeisenä tuloksena voi pitää sitä, kuinka viihteellistyminen ja poliitikoiden kiinnostavuus henkilöinä ovat yhä vahvempia uutiskriteerejä myös ulkomaan uutisoinnissa. Toinen keskeinen tulos on ulkomaan uutisoinnin vahva vaikutus maa-kuvaan ja jopa maiden välisiin suhteisiin. Kehysten laaja kirjo nostaa esille kysymyksen siitä, kuinka journalismin tulee uutisoida oikeistopopulistisesta politiikasta.
Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, kuinka Suomen rasismikohu kehystettiin saksalaismediassa. Teoreettinen viitekehykseni muodostuu osaltaan oikeistopopulismin ja median suhteesta, jossa keskiöön nousevat erityisesti henkilöityminen ja viihteellistyminen, sekä ulkomaan uutisoinnin kriteereistä ja maakuvan tarkastelusta. Sovellan tutkimuksessani kehysanalyysiä. Tunnistin aineistosta neljä eri kehystä, joiden sisällä saksalaismedia uutisoi Suomen rasismikohusta. Nimesin kehykset seuraavasti: viihteen ja kiinnostavuuden kehys, Euroopan kehityskulun kehys, muuttuvan maakuvan kehys sekä henkilöitynyt kehys.
Tämän tutkimuksen analyysin perusteella saksalaismedia uutisoi Suomen rasismikohusta kriittisesti. Suomen maakuvan nähtiin vahingoittuneen ja mielikuva Suomesta progressiivisena ja modernina yhteiskuntana muuttui. Suomen rasismikohu kontekstualisoitiin osaksi laajempaa Euroopan kehityskulkua, jossa oikeistopopulistiset puolueet ovat päässeet hallitusvastuuseen. Toisaalta rasismikohusta uutisoitiin hyvinkin viihteellisesti ja henkilöityneesti, mediapopulististen uutisarvojen kanssa resonoiden. Rasismikohu nähtiin yllätyksellisenä ja kiinnostavana tapahtumana, eikä sitä kontekstualisoitu osaksi laajempaa yhteiskunnallista kehityskulkua. Henkilöityneessä kehyksessä rasismikohu esitettiin yksittäisen poliitikon mokana ja moraalisena kysymyksenä.
Tutkielman keskeisenä tuloksena voi pitää sitä, kuinka viihteellistyminen ja poliitikoiden kiinnostavuus henkilöinä ovat yhä vahvempia uutiskriteerejä myös ulkomaan uutisoinnissa. Toinen keskeinen tulos on ulkomaan uutisoinnin vahva vaikutus maa-kuvaan ja jopa maiden välisiin suhteisiin. Kehysten laaja kirjo nostaa esille kysymyksen siitä, kuinka journalismin tulee uutisoida oikeistopopulistisesta politiikasta.