Työelämä mielenterveyden haasteita kokevien näkökulmasta: Työllistymistä estävät ja mahdollistavat tekijät
Asp, Ida (2024)
Asp, Ida
2024
Yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-05-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405055313
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405055313
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan mielenterveyden haasteita kokevien henkilöiden työllistymiseen vaikuttavia tekijöitä. Työllistymistä estävien ja mahdollistavien tekijöiden selvittäminen on tärkeää, sillä työelämään osallistumisen vaikutukset muun muassa yksilön hyvinvointiin, yhteiskunnalliseen osallisuuteen ja elintasoon on todettu eri tutkimuksissa. Työ- ja toimintakyky sekä osatyökykyisyys ovat tutkielman keskeisiä käsitteitä. Nykykäsityksen mukaan työ- ja toimintakyky riippuvat yksilöllisten tekijöiden lisäksi yhteiskunnallisista tekijöistä. Näin esimerkiksi yhteiskunnan rakenteet ja säännöt sekä käsitykset mielenterveyden häiriöistä voivat vaikuttaa mielenterveyden haasteita kokevien henkilöiden työllistymiseen.
Tutkielman yhteydessä toteutettu kysely suunnattiin kolmen Sosped -säätiön kulttuuripajan sekä yhdeksän Suomen Klubitalot ry:n Klubitalon kävijöille. Kyselyssä kartoitettiin mielenterveyden haasteita kokevien henkilöiden näkemyksiä työstä ja työelämästä sekä mielenterveyden haasteiden vaikutusta työhön hakeutumiseen ja työssäkäyntiin. Lisäksi kartoitettiin muita työllistymistä estäviä ja mahdollistavia tekijöitä. Kyselyaineisto (N=32) analysoitiin määrällisin sekä laadullisin menetelmin. Kyselyn suljettuja kysymyksiä tarkasteltiin lukumäärien ja prosenttiosuuksien avulla. Kyselyn avointen kysymysten analysointiin käytettiin aineistolähtöistä laadullista sisällönanalyysia, jonka avulla aineistosta luokiteltiin tärkeimpiä aiheeseen liittyviä teemoja.
Vastaajat kokivat työssäkäynnin ja työelämän hyvinvoinnin ja osallisuuden mahdollistajaksi, mutta myös hyvinvointia kuluttavaksi. Mielenterveyden haasteiden aiheuttamat esteet työhön hakeutumiseen ja työssäkäyntiin liittyivät jaksamisen ja palautumisen ongelmien lisäksi toiminnanohjauksen ja keskittymisen hankaluuksiin, vaikeuksiin sosiaalisissa suhteissa sekä matalaan itsetuntoon. Vastaajat reflektoivat omaa tilannettaan suhteessa työelämän vaatimuksiin ja kertoivat työntekoon liittyvistä rajoitteista. Mielenterveyden haasteiden lisäksi muut terveyteen liittyvät rajoitteet, kuten sairaudet, vammat ja neuropsykiatriset häiriöt nousivat erityisesti esille vastaajien työllistymiseen vaikuttavina tekijöinä.
Vastaajat erittelivät vahvuuksiaan työelämässä, kertoivat mielenterveyttä vahvistavista asioista sekä antoivat ehdotuksia sille, miten yhteiskuntaa ja työelämää voitaisiin muuttaa mielenterveyden haasteita kokeville ihmisille paremmaksi. Erityisesti mahdollisuus lyhennettyyn työpäivään ja -viikkoon sekä työpäivien, työtehtävien ja työaikojen joustavuus nähtiin vastaajien parissa tärkeinä työllistymistä mahdollistavina tekijöinä. Koska työ- ja toimintakyky eivät ole vain yksilöllisistä ominaisuuksista riippuvaisia, on tarkasteltava myös sitä, miten yhteiskunta mahdollistaa työnteon. Jos osatyökykyisyyden määritelmä ja status olisi vahvistettu, ehkä henkilöiden, joilla on heikentynyt työkyky, olisi mahdollista tehdä töitä omien voimavarojensa puitteissa.
Tutkielman yhteydessä toteutettu kysely suunnattiin kolmen Sosped -säätiön kulttuuripajan sekä yhdeksän Suomen Klubitalot ry:n Klubitalon kävijöille. Kyselyssä kartoitettiin mielenterveyden haasteita kokevien henkilöiden näkemyksiä työstä ja työelämästä sekä mielenterveyden haasteiden vaikutusta työhön hakeutumiseen ja työssäkäyntiin. Lisäksi kartoitettiin muita työllistymistä estäviä ja mahdollistavia tekijöitä. Kyselyaineisto (N=32) analysoitiin määrällisin sekä laadullisin menetelmin. Kyselyn suljettuja kysymyksiä tarkasteltiin lukumäärien ja prosenttiosuuksien avulla. Kyselyn avointen kysymysten analysointiin käytettiin aineistolähtöistä laadullista sisällönanalyysia, jonka avulla aineistosta luokiteltiin tärkeimpiä aiheeseen liittyviä teemoja.
Vastaajat kokivat työssäkäynnin ja työelämän hyvinvoinnin ja osallisuuden mahdollistajaksi, mutta myös hyvinvointia kuluttavaksi. Mielenterveyden haasteiden aiheuttamat esteet työhön hakeutumiseen ja työssäkäyntiin liittyivät jaksamisen ja palautumisen ongelmien lisäksi toiminnanohjauksen ja keskittymisen hankaluuksiin, vaikeuksiin sosiaalisissa suhteissa sekä matalaan itsetuntoon. Vastaajat reflektoivat omaa tilannettaan suhteessa työelämän vaatimuksiin ja kertoivat työntekoon liittyvistä rajoitteista. Mielenterveyden haasteiden lisäksi muut terveyteen liittyvät rajoitteet, kuten sairaudet, vammat ja neuropsykiatriset häiriöt nousivat erityisesti esille vastaajien työllistymiseen vaikuttavina tekijöinä.
Vastaajat erittelivät vahvuuksiaan työelämässä, kertoivat mielenterveyttä vahvistavista asioista sekä antoivat ehdotuksia sille, miten yhteiskuntaa ja työelämää voitaisiin muuttaa mielenterveyden haasteita kokeville ihmisille paremmaksi. Erityisesti mahdollisuus lyhennettyyn työpäivään ja -viikkoon sekä työpäivien, työtehtävien ja työaikojen joustavuus nähtiin vastaajien parissa tärkeinä työllistymistä mahdollistavina tekijöinä. Koska työ- ja toimintakyky eivät ole vain yksilöllisistä ominaisuuksista riippuvaisia, on tarkasteltava myös sitä, miten yhteiskunta mahdollistaa työnteon. Jos osatyökykyisyyden määritelmä ja status olisi vahvistettu, ehkä henkilöiden, joilla on heikentynyt työkyky, olisi mahdollista tehdä töitä omien voimavarojensa puitteissa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8799]