Lasten kokemuksia seksuaalisesta väkivallasta harrastuksissa : määrällinen tutkimus osallisuuden näkökulmasta
Kailahti, Satu (2024)
Kailahti, Satu
2024
Yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-05-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405045302
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405045302
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan lasten seksuaalisia väkivaltakokemuksia ohjatuissa harrastuksissa, jossa väkivallan tekijänä on harrastustoiminnan valmentaja. Lasten kokemaa seksuaalista väkivaltaa tutkitaan osallisuuden näkökulmasta. Tutkimuskohteena ovat kuudes- ja yhdeksäsluokkalaiset lapset, jotka osallistuvat ohjattuun harrastustoimintaan.
Työn tavoitteena on selvittää määrällisen tutkimuksen keinoin sitä, onko lapsen osallisuuden kokemuksella yhteyttä lapsen kokemuksiin seksuaalisesta väkivallasta ohjatussa harrastuksessa. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään vastauksia siihen, onko lapsen sukupuolella tai luokka-asteella yhteyttä seksuaalisen väkivallan kokemuksiin harrastuksissa. Tutkimuksen tulokset antavat lisätietoa ohjatuissa harrastuksissa tapahtuvasta seksuaalisen väkivallan määrästä sekä siitä, mitkä tekijät voivat olla yhteydessä lasten seksuaalisen väkivallan kokemuksiin.
Tässä tutkielmassa seksuaaliseksi väkivallaksi määritellään käytös, joka on seksuaalisesti latautunutta ja, mikä loukkaa henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta. Seksuaaliseen väkivaltaan nähdään lukeutuvan esimerkiksi sanalliset kommentit, ehdotukset tai fyysinen kosketus. Tutkielmassa tarkastellaan osallisuutta yksilön hyvinvointiin vaikuttavana tekijänä, johon liittyy merkityksellisyyden kokemukset, kiinnittyminen yhteisöön sekä yksilön usko omaan toimijuuteen.
Tutkimusaineistona on Tampereen Yliopiston toteuttama lapsiuhritutkimus vuodelta 2022. Lapsiuhritutkimuksen perusjoukkona on suomen- ja ruotsinkielisten peruskoulujen kuudes- ja yhdeksäsluokkalaiset. Aineistonkeruumenetelmänä on toiminut verkkolomake, jonka oppilaat saivat täytettäväkseen 2022 touko-kesäkuun aikana. Tutkimuksen otantamenetelmänä on käytetty monivaiheista otantaa ja siihen vastasi yhteensä 6825 oppilasta.
Aineistoa analysoitiin ristiintaulukoinnin menetelmällä. Ristiintaulukointia varten lasten harrastuksissa kokemaa seksuaalista väkivaltaa mittaavista muuttujista muodostettiin summamuuttuja. Summamuuttujan avulla tutkittiin lasten seksuaalisten väkivaltakokemusten yhteyttä lasten osallisuuden kokemukseen. Ristiintaulukoinnin avulla tutkittiin lisäksi lapsen iän sekä sukupuolen yhteyttä seksuaalisiin väkivaltakokemuksiin. Tutkimus osoittaa, että lasten seksuaalisilla väkivallan kokemuksilla harrastuksissa on tilastollinen yhteys osallisuuteen liittyvien kokemuksien kanssa. Lapsilla, jotka olivat kokeneet seksuaalista väkivaltaa, oli muita heikompi osallisuuden kokemus. Tutkimuksesta selviää myös, että niin luokka-asteella kuin iälläkin on yhteys lasten seksuaalisiin väkivaltakokemuksiin.
Työn tavoitteena on selvittää määrällisen tutkimuksen keinoin sitä, onko lapsen osallisuuden kokemuksella yhteyttä lapsen kokemuksiin seksuaalisesta väkivallasta ohjatussa harrastuksessa. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään vastauksia siihen, onko lapsen sukupuolella tai luokka-asteella yhteyttä seksuaalisen väkivallan kokemuksiin harrastuksissa. Tutkimuksen tulokset antavat lisätietoa ohjatuissa harrastuksissa tapahtuvasta seksuaalisen väkivallan määrästä sekä siitä, mitkä tekijät voivat olla yhteydessä lasten seksuaalisen väkivallan kokemuksiin.
Tässä tutkielmassa seksuaaliseksi väkivallaksi määritellään käytös, joka on seksuaalisesti latautunutta ja, mikä loukkaa henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta. Seksuaaliseen väkivaltaan nähdään lukeutuvan esimerkiksi sanalliset kommentit, ehdotukset tai fyysinen kosketus. Tutkielmassa tarkastellaan osallisuutta yksilön hyvinvointiin vaikuttavana tekijänä, johon liittyy merkityksellisyyden kokemukset, kiinnittyminen yhteisöön sekä yksilön usko omaan toimijuuteen.
Tutkimusaineistona on Tampereen Yliopiston toteuttama lapsiuhritutkimus vuodelta 2022. Lapsiuhritutkimuksen perusjoukkona on suomen- ja ruotsinkielisten peruskoulujen kuudes- ja yhdeksäsluokkalaiset. Aineistonkeruumenetelmänä on toiminut verkkolomake, jonka oppilaat saivat täytettäväkseen 2022 touko-kesäkuun aikana. Tutkimuksen otantamenetelmänä on käytetty monivaiheista otantaa ja siihen vastasi yhteensä 6825 oppilasta.
Aineistoa analysoitiin ristiintaulukoinnin menetelmällä. Ristiintaulukointia varten lasten harrastuksissa kokemaa seksuaalista väkivaltaa mittaavista muuttujista muodostettiin summamuuttuja. Summamuuttujan avulla tutkittiin lasten seksuaalisten väkivaltakokemusten yhteyttä lasten osallisuuden kokemukseen. Ristiintaulukoinnin avulla tutkittiin lisäksi lapsen iän sekä sukupuolen yhteyttä seksuaalisiin väkivaltakokemuksiin. Tutkimus osoittaa, että lasten seksuaalisilla väkivallan kokemuksilla harrastuksissa on tilastollinen yhteys osallisuuteen liittyvien kokemuksien kanssa. Lapsilla, jotka olivat kokeneet seksuaalista väkivaltaa, oli muita heikompi osallisuuden kokemus. Tutkimuksesta selviää myös, että niin luokka-asteella kuin iälläkin on yhteys lasten seksuaalisiin väkivaltakokemuksiin.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10016]