Vaatimustenmukaisuus kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnassa: Yritysoikeudellinen tarkastelu

Abstract

Tutkielma käsittelee yritysoikeuden näkökulmasta kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnan vaatimustenmukaisuuden teemaa. Aihe on ajankohtainen ja vientiyrityksiä ajatellen tärkeä, mutta siitä on vain vähän kotimaista tutkimustietoa. Vientivalvontaan liittyvä lainsäädäntö on hyvin laajaa ja monitulkintaista, ja se kaipaa systematisointia. Aiheen merkitys on kasvanut koskemaan suurta määrää yrityksiä lisääntyneen pakotelainsäädännön myötä. Yritysten on suositeltavaa välttää vientivalvontaan sisältyvät riskit ennakolta, sillä mahdolliset epäonnistumiset voivat olla vientilupahakemuksia, rikosoikeudellisia riskejä ja mainehaittoja ajatellen todella vakavia. Tutkimuskysymyksenä oli selvittää, kuinka pk-yritykset voivat hyödyntää parhaiten vientivalvonta-asetuksen 2 artiklan 21 kohdan sisäistä vaatimustenmukaisuusohjelmaa eli ICP:tä (Internal Compliance Program) riskienhallinnan työkaluna, ja mitä yritysoikeudellisia kannanottoja voidaan esittää vientivalvontalainsäädännön kehittämiseksi tutkimuksen perusteella. Tutkielman päätutkimusmenetelmä on lainoppi ja se sisältää de lege ferenda -arviointia, jossa huomion kohteena on valmisteilla oleva vientivalvontalaki, josta on julkaistu luonnos hallituksen esityksestä. Tutkielmassa hyödynnettiin compliance-ajattelua ja ennakoivan oikeuden lähestymistapaa. Tutkielmassa kuvataan vientivalvonnan oikeudellista kehikkoa, mukaan lukien pakotelainsäädäntöä. Aihe on vahvasti sidoksissa kansainväliseen ja EU-oikeuteen, sillä suuri osa aiheeseen liittyvästä lainsäädännöstä pohjautuu kansainvälisiin sopimuksiin ja EU-tason oikeuslähteisiin. Lisäksi tärkeässä osassa ovat erilaiset soft law -tyyppiset suositukset ja materiaalit. Tämän jälkeen syvennytään luvanvaraisuuteen ja ICP-ohjelmien toimintaan riskienhallinnan keinona ja edellytyksenä koontiluville. ICP on Suomessa verrattain uusi käsite, sillä sitä ei ole ollut kansallisessa lainsäädännössä, mutta asia on muuttumassa uuden lakihankkeen myötä. Tutkielmassa paneudutaan ICP:n edellytyksiin ja sen tuomiin hyötyihin yritysten kannalta. Tutkielmassa pyrittiin osoittamaan, että vientivalvonnan compliance-työllä on vahva yhteys ennakoivaan oikeuteen, jossa ongelmat pyritään välttämään etukäteen eikä reaktiivisesti niiden jo ilmettyä. ICP-ohjelman käsittelyssä huomiota kiinnitettiin ennakoivan oikeuden mukaisesti sääntöjä ja juridiikkaa pidemmälle myös prosesseihin, käytäntöihin ja riskienhallintaan. Tutkielman johtopäätöksissä ja pohdinnassa esitettiin de lege ferenda -kannanottoja ja suosituksia vientivalvonnan kehittämiseen. Liitteessä on vientivalvonta-asiantuntijan haastattelu.