Scrum ohjelmistokehityksen ulkopuolella

Abstract

Scrum on ketterä projektinhallinnan viitekehys, joka on saavuttanut suosiota erityisesti ohjelmistokehityksessä. Vaikka Scrumin hyödyt ohjelmistoprojekteissa on laajalti tunnustettu, sen soveltuvuudesta ja potentiaalista muissa konteksteissa on vielä rajallisesti tutkimustietoa. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää Scrumin soveltuvuutta ohjelmistokehityksen ulkopuolisissa konteksteissa. Tutkielmassa tarkastellaan, mitä hyötyjä ja haasteita Scrumin soveltamisesta on tunnistettu sekä mitä sen soveltuvuudesta tiedetään ohjelmistokehityksen ulkopuolella. Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena hyödyntäen Scopus-tietokantaa. Aineistosta tunnistettiin Scrumin soveltamistapauksia kuudelta eri sovellusalueelta: tuotekehitys, rakennusteollisuus, tutkimuksen hallinnointi, koulutus, liiketoiminnan kehitys ja ihmiskeskeiset toiminnot. Tapaukset analysoitiin sovellusaluekohtaisesti Scrumin toteutuksen, hyötyjen, haasteiden ja soveltuvuuden näkökulmista. Tulokset osoittavat, että Scrumin soveltamisella on saavutettu merkittäviä hyötyjä eri konteksteissa, kuten parempaa läpinäkyvyyttä, tuottavuutta, joustavuutta, kommunikointia ja sidosryhmien tyytyväisyyttä. Hyödyt olivat hyvin samankaltaisia eri sovellusalueiden välillä sekä ohjelmistokehityksessä saavutettujen hyötyjen kanssa. Haasteet puolestaan erosivat merkittävästi tapausten välillä kontekstisidonnaisten tekijöiden vuoksi. Yleisimpiä haasteita olivat Scrum-osaamisen puute ja muutosvastarinta. Scrumin soveltuvuutta parantaviksi tekijöiksi tunnistettiin muun muassa kontekstin erityispiirteiden tunnistaminen ja menetelmän mukauttaminen niiden mukaisesti, Scrumin keskeisten periaatteiden toteuttaminen sekä organisaation valmius muutokseen. Scrumin todettiin soveltuvan paremmin esimerkiksi konteksteihin, joissa tiimin koko voidaan pitää pienenä, tiimi on samassa fyysisessä sijainnissa ja Scrumin keskeiset periaatteet voidaan toteuttaa. Scrumin todettiin soveltuvan huonommin muun muassa organisaatioihin, joissa ketterät menetelmät poikkeavat merkittävästi vakiintuneista menetelmistä. Johtopäätöksenä todetaan, että Scrumilla on potentiaalia tuoda hyötyjä monenlaisiin projekteihin ohjelmistokehityksen ulkopuolella, kunhan sen keskeisiä periaatteita noudatetaan ja menetelmää mukautetaan uuden kontekstin erityispiirteisiin sopivaksi. Scrumin soveltuvuudesta ohjelmistokehityksen ulkopuolella on kuitenkin vielä rajallisesti näyttöä, ja lisätutkimusta tarvitaan soveltuvuuden varmistamiseksi. Jatkotutkimuksissa voitaisiin tarkastella erityisesti Scrumin soveltuvuuteen vaikuttavia tekijöitä sekä Scrumin pitkän aikavälin vaikutuksia organisaation suorituskykyyn.