"Mietin, mitä koti mahtaa hänelle tarkoittaa, kun hän oikeasti on niin kaukana varsinaisesta kodistaan": Identiteetin rakentuminen ja kodin merkitykset Lois Armasin teoksessa Flora

Abstract

Tutkielmassani tarkastelen Lois Armasin teosta Flora (2023) identiteetin rakentumisen ja kodin merkitysten näkökulmasta. Olen rajannut tutkielmani keskittymään identiteettiin ja kodin merkityksiin kohdeteokseni päähenkilön eli Floran kannalta. Teoksen kerrontatavan takia hän ei itse pääse ääneen muuten kuin dialogissa, joten myös muut henkilöhahmot rakentavat hänen kulttuurista ja kansallista identiteettiään. Tutkielmani tarkoituksena on representaatioiden avulla näyttää, miten ulkomaalainen tai maahanmuuttaja voi sopeutua Suomeen sekä millaisia asenteita suomalaisilla on heitä kohtaan kohdeteoksessani.

Tutkin toiseuttamisen keinoja tutkielmassani, jolloin esiin nousevat vieraan ja ksenofilian käsitteet. Näiden yhteydessä tarkastelen myös Floran kielitaitoa, stereotypioita ja teoksessa ilmeneviä rasistisia ongelmia. Tämän jälkeen tarkastelen Floran kulttuurisen ja kansallisen identiteetin muodostumista vertaillen Floran karibialaista ja suomalaista identiteettiä sekä käsittelen myös kulttuurien hybridisyyttä ja monikulttuurisuutta. Käytän nostalgian käsitettä pohtiessani teoksessa ilmenevää utopistista saarta sekä käsitellessäni koti-ikävää ja kodin merkityksiä. Tutkimuskysymykseni ovat, millä tavoin Floran identiteetin rakentumista esitetään sekä miten teoksessa rakennetaan käsitystä suomalaisuudesta ja miten tätä suomalaisuuskäsitystä peilataan maahanmuuttajataustaiseen Floraan. Mitä merkityksiä koti saa ja mikä merkitys kodilla on identiteetin rakentumisessa?

Tutkielmani teorioina hyödynnän Stuart Hallin (1999; 2003) näkemyksiä identiteetistä sekä Homi K. Bhab-han (1994) käsitteitä kulttuurien hybridisyydestä. Nostalgiaa käsitellessäni tuon esiin Svetlana Boymin (2001) määritelmät restoratiivisesta ja reflektiivisestä nostalgiasta. Identiteettiä, monikulttuurisuutta ja kulttuurien hybridisyyttä käsittelevien teorioiden sekä tekstianalyysin avulla vertailen teoksessa tuotettua suomalaiskuvaa Floran hybridiseen identiteettiin, jolloin kulttuureista on mahdollista huomata niin eroja kuin samankaltaisuuksiakin.

Tutkielmassani päädyn siihen tulokseen, että Flora pyrkii haastamaan eri kulttuureihin ja maahanmuuttajien representaatioihin mahdollisesti liitettyjä stereotypioita ja ennakkoluuloja tuomalla esiin teoksen monikulttuurisuutta ja kulttuurien hybridisyyttä. Floran identiteetin muotoutumiseen vaikuttavat niin kulttuuri, perhe, ystävät, kotipaikka kuin kielikin, joten hänen identiteettinsä muotoutuu muutoksessa. Floralle muodostuu hybridinen identiteetti, koska hän elää suomalaisen ja karibialaisen kulttuurin välimaastossa. Teoksesta käy ilmi, että koti voi enemmänkin olla tunne yhteenkuuluvuudesta ja mielenmaisema kuin mikään fyysinen paikka.