”Työuupumus on työntekijän vika” : Diskurssianalyysi työuupumuksen selitysmalleista internetin keskustelufoorumilla

Abstract

Tämän tutkielman aiheena on työuupumuksen ympärille rakentuneet selitysmallit Vauva.fi-keskustelufoorumin kommenttiketjussa. Työn merkitys on nyky-yhteiskunnassamme suuri ja työn tekoa arvostetaan suomalaisessa kulttuurissa paljon. Työelämän siirtyessä fyysisestä työstä kohti aivoja kuormittavien työtehtävien aikakautta myös työn vaatimukset ovat muuttuneet. Työn aiheuttaman aivokuormituksen lisääntyessä työntekijöiden psyykkisestä oireilusta, kuten työuupumuksesta, on kehittynyt merkittävä yhteiskunnallinen haaste. Työuupumuksen yleistyessä sen ympärille on kietoutunut entistä enemmän julkista keskustelua, ja tämän tutkielman tarkoituksena on valottaa näissä keskusteluissa ilmeneviä työuupumuksen selitysmalleja.

Aihetta tarkastellaan diskurssianalyysin tutkimusmenetelmien mukaisesti. Diskurssianalyysin avulla tunnistetaan aineistosta esiin nousevia kielellisiä keinoja, joiden kautta rakennetaan kuvaa työuupumuksesta osana sosiaalista todellisuutta. Tutkielman teoreettisena kehyksenä hyödynnetään sosiaalipsykologi Bernand Weinerin attribuutioteoriaa, jossa huomio kiinnittyy kausaliteetin sijainnin, pysyvyyden ja ohjattavuuden ulottuvuuksiin. Attribuutioteoria toimii tutkielmassa aineiston rajaamisen lähtökohtana sekä analyysin tukena. Tutkimusaineistona toimii Vauva.fi -keskustelufoorumille vuosien 2021–2022 aikana kirjoitettu kommenttiketju otsikolla Työuupumus on työntekijän vika. Tutkielman tutkimuskysymys on: Millaisia selitysmalleja työuupumukselle rakentuu Vauva.fi -sivuston kommenttiketjussa?

Aineistosta tunnistettuja diskursseja tarkastellaan yhteiskuntatieteellisellä otteella, nojaten samalla teoriataustaan ja aikaisempaan tutkimustietoon. Verkkokeskustelusta esiin nousseet diskurssit ilmentävät sekä työuupumukselle annettuja selityksiä että kirjoittajien näkemyksiä siitä, kuinka merkittävinä työntekijän tai organisaation johdon vaikutusmahdollisuudet koetaan työuupumuksen ehkäisyssä. Tutkielman tulokset osoittavat, että suomalaisilla on hyvin monipuolisia näkemyksiä työuupumuksesta ja siihen johtavista tekijöistä, ja useat arkikäsitykset eroavat huomattavasti olemassa olevasta tutkimustiedosta. Tuloksissa korostuva selitysmallien sisällöllinen monipuolisuus ja tutkimustiedosta poikkeavuus korostaa yhteiskunnallista tarvetta työuupumuksen lisätutkimukselle sekä sen tarkemmalle määrittelylle. Psyykkisen hyvinvoinnin edistämiseksi työuupumuksen riskitekijöistä ja ennaltaehkäisystä on tärkeää keskustella enemmän niin tutkimuskontekstissa kuin myös organisaatioiden ja työyhteisöjen tasolla.