Talouspolitiikkaa madonlukujen aikakaudella: Eduskuntapuolueiden vaaliohjelmien talouspoliittiset erot vuosina 2015–2023

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan eduskuntapuolueiden talouspoliittisia eroja vuosina 2015–2023 pois lukien Liike Nyt, joka ei ole ollut mukana kaikissa tarkastelujakson aikaisissa vaaleissa. Tutkielman aineistona toimivat puolueiden vuosien 2015–2023 eduskuntavaaliohjelmat kaikkien paitsi perussuomalaisten osalta, joiden kohdalla tarkasteltiin puolueiden talouspoliittisia ohjelmia eduskuntavaaliohjelmien ollessa liian suppeita kattavan analyysin kannalta. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia talouspoliittisia näkemyksiä puolueet esittävät ja miten puolueet eroavat näkemyksissään toisistaan. Tätä laajempaa tutkimustehtävää lähestytään kolmen tutkimuskysymyksen avulla: 1) Mikä on puolueiden kanta talouspoliittisessa keskustelussa esiintyviin suhdannepolitiikkaa, julkista velkaa ja talouden tasapainoa, työllisyyttä, maahanmuuttopolitiikkaa, eriarvoisuutta, tulonsiirtoja ja sosiaalipolitiikkaa, julkisen talouden tehtäviä ja ulkoisvaikutuksia koskeviin kiistakysymyksiin? 2) Millaisiin talousoppeihin puolueet kantansa perustavat? 3) Mitä ideologisia painotuksia puolueiden talouspoliittisista näkemyksistä voidaan havaita?

Tutkimuskysymyksiin vastataan käyttämällä tutkimusmenetelmänä teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Menetelmä yhdistelee aineistolähtöisyyttä ja tutkielmaan ennalta tuotua tietoa ja teoriaa. Teoria esitellään tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä, joka on pilkottu kolmeen lukuun. Lukujen tarkoitus on esitellä tutkielman tutkimustehtävän kannalta keskeinen teoria ja käsitteistö. Viitekehyksen ensimmäinen alaluku esittelee puoluekentällä vaikuttavia ideologioita ja ristiriitaulottuvuuksia. Niiden esittely on tärkeää puolueiden ideologisten erojen nimeämiseksi ja tunnistamiseksi. Viitekehyksen toinen alaluku esittelee nykytaloustieteessä vallitsevia käsityksiä julkisen talouden tehtävistä ja Suomessa vaikuttavia talousoppeja. Luvun tarkoitus on tarjota tarpeellinen käsitteistö taloudellisten ilmiöiden kuvaamiseksi ja talousopillisten erojen nimeämiseksi. Viitekehyksen kolmannen luvun alaluvut esittelevät tutkielman toisessa alakysymyksessä nimettyjä teemoja. Luku siis käsittelee suhdannepolitiikkaa, velkaa ja talouden tasapainoa, työllisyyttä ja maahanmuuttoa, eriarvoisuutta, tulonsiirtoja ja sosiaalipolitiikkaa sekä julkisen talouden tehtäviä ja ulkoisvaikutuksia. Luvun tarkoituksena on esitellä tutkielman toiseen alakysymykseen vastaamisen kannalta keskeistä käsitteistöä ja taustatietoa.

Tutkielman tuloksina voidaan havaita, että puolueet ovat talouspoliittisesti lähellä toisiaan siinä, että kaikki kannattavat hyvinvointivaltiota ja julkisesti rahoitettuja peruspalveluita, kuten terveydenhoitoa ja koulutusta. Ideologiset erot näkyvät ennemmin siinä, mitä palveluita puolueet painottavat, mitä talouden osa-alueita halutaan erityisesti säännellä ja mihin resursseja halutaan erityisesti kohdentaa. Talousopillisesti suomalaiset eduskuntapuolueet esittävät sekä valtavirtataloustieteellisiä uusklassisesti painottuneita näkemyksiä että argumentaatioltaan keynesiläisiä tai jälkikeynesiläisiä näkemyksiä. Suhteessa talouspolitiikan keskeisiin asiakysymyksiin ja talousoppeihin voidaan puolueiden välille vetää karkea jakolinja talouskuria kannattavien ja sitä haastavien näkökulmien välille. Talouskurin kannattajat korostavat budjettitasapainoa, pyrkivät lisäämään työn kannusteita uusklassisin keinoin sekä tehostamaan ja pienentämään julkista sektoria. Tätä kritisoivat puoltavat laajaa hyvinvointivaltiota sosiaalisesti kannattavana investointina, painottavat tuloerojen tasaamista ja eriarvoisuuden vähentämistä, korostavat suhdanteita ja tulosopeutusta talouden tasapainoa koskevissa kannanotoissaan, haluavat kasvattaa työllisyyttä ensisijaisesti tuen ja palveluiden avulla sekä vastustavat hyvinvointivaltioon ja tulonsiirtoihin kohdistuvia leikkauksia. Kokoomus, ruotsalainen kansanpuolue, perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja keskusta kallistuvat talouskurin puolelle, kun taas vihreät, vasemmistoliitto ja sosiaalidemokraatit asettuvat eduskuntavaaliohjelmissaan tätä vastaan. Etenkin vasemmistoliitto ja SDP haastavat talouskuria talousopillisesti keynesiläisyyteen kiinnittyvillä näkökulmilla.