Suomalaisen ja sveitsiläisen hävittäjähankkeen viestintä strategisen viestinnän näkökulmasta – Diskurssianalyysi suorituskyvyn käsitteestä puolustushallinnon kulttuurin ilmentymänä

Abstract

Monikielisyys, kulttuurien ymmärtäminen ja viestintä ovat avainsanoja yhä kompleksisemmassa ja kansainvälisemmässä maailmassa. Tässä pro gradu -tutkielmassa monikielistä viestintää ja kulttuureja lähestytään tarkastelemalla suomalaisen ja sveitsiläisen hävittäjähankkeen viestintää strategisen viestinnän näkökulmasta. Tutkielman ensimmäisenä tavoitteena on selvittää, miten ja millaisissa diskursseissa suorituskyvyn (Wirksamkeit, Fähigkeit) käsitteestä kirjoitetaan suomalaisen HX-hankkeen ja sveitsiläisen NKF-hankkeen viestinnässä. Suorituskyky oli kummassakin hankkeessa hävittäjäkandidaattien tärkein arviointikriteeri, ja molemmat maat päätyivät valitsemaan yhdysvaltalaisen Lockheed Martinin F-35A-monitoimihävittäjän. Tutkielmassa suorituskyvyn käsitteen diskursseja tarkastellaan strategisen viestinnän valossa. Tutkielman toisena tavoitteena on vertailla suomalaisesta ja sveitsiläisestä aineistosta tehtyjä havaintoja keskenään ja tarkastella, millaista näiden maiden puolustushallinnon kulttuuria aineistot ilmentävät suorituskyvyn käsitteen diskursseillaan.

Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii strateginen viestintä, joka tutkielmassa käsitetään organisaation tavoitteellisena viestintänä, joka perustuu organisaation strategiaan tai muuhun johtoajatukseen; johdonmukaisena ja todenmukaisena kerrontana sekä viestinnällisinä ja kielellisinä valintoina osana organisaation suunnitelmallista viestintää. Tutkimus toteutetaan vertailevana korpusperustaisena diskurssianalyysina, jossa yhdistetään korpustutkimusta, diskurssianalyysia ja kontrastiivista diskurssianalyysia. Tutkimusaineistona toimii HX- ja NKF-hankkeen valikoidut viestinnän tuotteet, kuten Suomen ja Sveitsin puolustushallinnon julkaisemat hävittäjähankkeiden esiselvitysten loppuraportit sekä hankintapäätösten yhteydessä julkaistut tiedotteet. Aineisto koottiin kahdeksi sähköiseksi korpukseksi ja analysoitiin lingvistisen diskurssianalyysin keinoin. Suorituskyvyn käsitteen yhteydessä käytettyjä kielellisiä keinoja ja niistä muodostettuja diskursseja tarkastellaan tutkielmassa strategisen viestinnän valossa. Lopuksi suomalaisen ja sveitsiläisen aineiston diskursseja vertaillaan kontrastiivisen diskurssianalyysin keinoin ja tarkastellaan, mitä aineiston yhtäläisyydet ja eroavaisuudet kertovat Suomen ja Sveitsin puolustushallinnon kulttuurista.

Aineiston lingvistisen diskurssianalyysin perusteella suomalaisesta ja sveitsiläisestä aineistosta nimettiin kummastakin viisi diskurssia kuvaamaan, miten suorituskyvyn käsitteestä kirjoitetaan tutkielmaan valikoiduissa HX- ja NKF-hankkeen viestinnän tuotteissa. Diskursseista välittyy muun muassa Suomen ja Sveitsin olosuhteet ja maiden hävittäjähankkeiden tavoitteet. Suomalaisesta aineistosta nimetyissä diskursseissa kiteytyy Suomen edun maksimointi ja se, miten HX-hankkeessa etsitään hävittäjää Suomen tarpeisiin. Sveitsiläisen aineiston diskursseissa tiivistyy se, miten Sveitsi tarkastelee neutraliteetin perspektiivistään NKF-hankkeen toteutusta harkiten erilaisia vaihtoehtoja ja argumentoiden hanketta laajasti. Kontrastiivisessa diskurssianalyysissa tuodaan esille aineistojen diskursiiviset ja temaattiset yhtäläisyydet ja eroavaisuudet. Tutkielmassa nähdään suorituskyvyn käsitteen rakentavan kerrontaa puolustushallinnon tavoitteista sekä välittävän viestejä Suomen ja Sveitsin puolustushallinnon kulttuurista.