Puolueellinen valtamedia vai kansan ääni? : Median ja yleisön luottamussuhteen diskurssit Ilta-Sanomien Facebook-kommenteissa
Väisänen, Tilda (2024)
2024
Viestinnän monitieteinen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Multidisciplinary Communication Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-05-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405015126
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405015126
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastelin, miten luottamuksen ja epäluottamuksen ilmaisut Suomen mediakenttää kohtaan ilmenivät Ilta-Sanomien Facebook-kommenteissa. Iltapäivälehtiin kohdistuu Suomessa kohtalaisesti epäluottamusta, ja luottamus mediaa kohtaan on kytköksissä poliittisiin kantoihin. Täten oli mielekästä tutkia, miten luottamuksen diskurssit rakentuivat politiikkaa käsittelevien juttujen kommenttikentissä. Valitsin analyysiini kymmenen Facebookiin jaettua juttua, joiden kommenttikenttiä tarkastelin diskurssianalyysin keinoin. Julkaisut sijoittuivat vuoden 2024 keväälle.
Etsin kommenttikentistä mediaa tai journalismia käsitteleviä kommentteja, jonka jälkeen vertailin eri julkaisujen kommentteja toisiinsa. Löysin neljä luottamussuhdetta ilmaisevaa diskurssia, jotka nimesin Manipuloivan vallankäyttäjän diskurssiksi, Epäpätevän toimittelijan diskurssiksi, Vastakkainasettelun diskurssiksi ja Tyytyväisen yhteisymmärryksen diskurssiksi.
Kolme diskurssia käsitteli epäluottamusta mediaa kohtaan, ja yksi luottamusta. Epäluottamus ilmaistiin useimmiten kommenteissa puolueellisuuden epäilyinä. Manipuloivan vallankäyttäjän diskurssi oli näistä puolueellisuuden ilmaisuista rakentuva kattodiskurssi, johon lukeutui muiden diskurssien ilmaisutapoja. Luottamus ilmeni kommenteissa journalismin totuudenmukaisuuden olettamisena. Tyytyväisen yhteisymmärryksen diskurssi koostui myös median kiittelystä ja kehumisesta. Julkaisu oli tällöin yhtenevä kommentoijan oman mielipiteen kanssa, ja sen aihe nähtiin kansaa palvelevana.
Tutkielman päätteeksi liitin löydökseni osaksi laajempaa luottamuksen eriytymisen kontekstia. Luottamus instituutioita kohtaan on Suomessa normi ja oletus, joten luottamuksen kokemuksia ei välttämättä koeta tarpeellisiksi ilmaista kommenteissa. Luottamus mediaa kohtaan on eriytynyttä, ja perussuomalaisten äänestäjäkunnassa ilmenee eniten epäluottamusta mediaa kohtaan. Analyysissäni ilmeni jonkin verran vaikutteita populistisesta retoriikasta.
Etsin kommenttikentistä mediaa tai journalismia käsitteleviä kommentteja, jonka jälkeen vertailin eri julkaisujen kommentteja toisiinsa. Löysin neljä luottamussuhdetta ilmaisevaa diskurssia, jotka nimesin Manipuloivan vallankäyttäjän diskurssiksi, Epäpätevän toimittelijan diskurssiksi, Vastakkainasettelun diskurssiksi ja Tyytyväisen yhteisymmärryksen diskurssiksi.
Kolme diskurssia käsitteli epäluottamusta mediaa kohtaan, ja yksi luottamusta. Epäluottamus ilmaistiin useimmiten kommenteissa puolueellisuuden epäilyinä. Manipuloivan vallankäyttäjän diskurssi oli näistä puolueellisuuden ilmaisuista rakentuva kattodiskurssi, johon lukeutui muiden diskurssien ilmaisutapoja. Luottamus ilmeni kommenteissa journalismin totuudenmukaisuuden olettamisena. Tyytyväisen yhteisymmärryksen diskurssi koostui myös median kiittelystä ja kehumisesta. Julkaisu oli tällöin yhtenevä kommentoijan oman mielipiteen kanssa, ja sen aihe nähtiin kansaa palvelevana.
Tutkielman päätteeksi liitin löydökseni osaksi laajempaa luottamuksen eriytymisen kontekstia. Luottamus instituutioita kohtaan on Suomessa normi ja oletus, joten luottamuksen kokemuksia ei välttämättä koeta tarpeellisiksi ilmaista kommenteissa. Luottamus mediaa kohtaan on eriytynyttä, ja perussuomalaisten äänestäjäkunnassa ilmenee eniten epäluottamusta mediaa kohtaan. Analyysissäni ilmeni jonkin verran vaikutteita populistisesta retoriikasta.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10476]