Vapaa sivistystyö osana julkisesti rahoitettua koulutusjärjestelmää
Wirtanen, Ulla (2024)
2024
Kauppatieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-05-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405035233
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405035233
Tiivistelmä
Vapaan sivistystyön julkinen rahoitus on yksi hallituksen leikkauskohteista vuoden 2024 alusta. Vapaalla sivistystyöllä tarkoitetaan tutkintoihin johtamatonta koulutusta, kuten kansalais- ja työväenopistojen tarjoamat kurssit. Minkälainen julkinen panostus vapaan sivistystyön valtionosuudet ovat? Onko toiminnalla tulonjakoon tai hyvinvointiin liittyviä positiivisia vaikutuksia, joiden perusteella julkinen rahoitus on tarpeellinen?
Näitä kysymyksiä tutkitaan muutaman kansalaisopiston opiskelijoille tehdyllä kyselytutkimuksella, jonka kautta selvitetään vastaajien maksuhalukkuutta kursseista sekä koettuja hyötyjä osallistumisesta. Osallistuvat opistot ovat Vanajaveden Opisto, Jokiläänin kansalaisopisto, Wahren-opisto, Tampereen seudun työväenopisto, Pirkan Opisto sekä Valkeakoski-opisto. Aineiston perusteella arvioidaan, minkälainen kurssihintojen korotusmahdollisuus on eri väestöryhmissä, sekä minkälaisia hyvinvointivaikutuksia ja koettuja hyötyjä eri väestöryhmissä on. Julkisen rahoituksen tehtävää arvioidaan tulonjakotavoitteiden sekä positiivisten ulkoisvaikutusten suhteen.
Aiempaa tutkimusta tutkintoihin johtamattoman koulutuksen taloudellisista vaikutuksista on tehty käyttäen SROI-mallia (Social Return On Investment), jossa hyötyjä pyritään paikantamaan ja arvioimaan niille rahallinen arvo. Tätä kautta arvioidaan hyöty-kustannussuhde tai tuotto. Tässä tutkimuksessa puolestaan arvioidaan tietyllä hetkellä toteutetun kyselyn perusteella kurssihintojen tasoa sekä koettuja hyötyjä. Voiko ulkoisvaikutusten olemassaolosta tehdä hyvinvointivaikutusten perusteella johtopäätöksiä tai kuvailla minkälaisia ne ovat?
Kyselytutkimuksen tulosten mukaan kuluttajan ylijäämä, eli erotus hinnan ja maksuhalukkuuden välillä, on lineaarisessa regressiomallissa nouseva tulotason suhteen. Mallin selitysaste on kuitenkin vain noin 6 %. Suuri osa vastaajista ei olisi valmiita hintojen korotuksiin. Hyvinvointivaikutuksista uusien asioiden oppiminen korostuu, mutta opistotoiminnan vaikutus mm. fyysisen terveyden sekä sosiaalisten verkostojen edistämiseen arvioidaan myös tärkeiksi. Hyvinvointivaikutuksilla ei ole tilastollisesti merkitsevää eroa tulotason mukaan. Kuitenkin kyselyn vastaajajoukosta voi päätellä toiminnan olevan erityisen tärkeää pienituloisille. Vapaa sivistystyö siis toisaalta toteuttaa lain tavoitetta tasa-arvoa ja yhteiskunnan eheyttä edistävästä toiminnasta, toisaalta epäsuorasti tulojen uudelleenjakoa ns. mahdollisuuksien uudelleenjaon kautta, jossa pienituloisemmat pääsevät kohtuullisin kurssihinnoin hyvinvoinnista osallisiksi.
Näitä kysymyksiä tutkitaan muutaman kansalaisopiston opiskelijoille tehdyllä kyselytutkimuksella, jonka kautta selvitetään vastaajien maksuhalukkuutta kursseista sekä koettuja hyötyjä osallistumisesta. Osallistuvat opistot ovat Vanajaveden Opisto, Jokiläänin kansalaisopisto, Wahren-opisto, Tampereen seudun työväenopisto, Pirkan Opisto sekä Valkeakoski-opisto. Aineiston perusteella arvioidaan, minkälainen kurssihintojen korotusmahdollisuus on eri väestöryhmissä, sekä minkälaisia hyvinvointivaikutuksia ja koettuja hyötyjä eri väestöryhmissä on. Julkisen rahoituksen tehtävää arvioidaan tulonjakotavoitteiden sekä positiivisten ulkoisvaikutusten suhteen.
Aiempaa tutkimusta tutkintoihin johtamattoman koulutuksen taloudellisista vaikutuksista on tehty käyttäen SROI-mallia (Social Return On Investment), jossa hyötyjä pyritään paikantamaan ja arvioimaan niille rahallinen arvo. Tätä kautta arvioidaan hyöty-kustannussuhde tai tuotto. Tässä tutkimuksessa puolestaan arvioidaan tietyllä hetkellä toteutetun kyselyn perusteella kurssihintojen tasoa sekä koettuja hyötyjä. Voiko ulkoisvaikutusten olemassaolosta tehdä hyvinvointivaikutusten perusteella johtopäätöksiä tai kuvailla minkälaisia ne ovat?
Kyselytutkimuksen tulosten mukaan kuluttajan ylijäämä, eli erotus hinnan ja maksuhalukkuuden välillä, on lineaarisessa regressiomallissa nouseva tulotason suhteen. Mallin selitysaste on kuitenkin vain noin 6 %. Suuri osa vastaajista ei olisi valmiita hintojen korotuksiin. Hyvinvointivaikutuksista uusien asioiden oppiminen korostuu, mutta opistotoiminnan vaikutus mm. fyysisen terveyden sekä sosiaalisten verkostojen edistämiseen arvioidaan myös tärkeiksi. Hyvinvointivaikutuksilla ei ole tilastollisesti merkitsevää eroa tulotason mukaan. Kuitenkin kyselyn vastaajajoukosta voi päätellä toiminnan olevan erityisen tärkeää pienituloisille. Vapaa sivistystyö siis toisaalta toteuttaa lain tavoitetta tasa-arvoa ja yhteiskunnan eheyttä edistävästä toiminnasta, toisaalta epäsuorasti tulojen uudelleenjakoa ns. mahdollisuuksien uudelleenjaon kautta, jossa pienituloisemmat pääsevät kohtuullisin kurssihinnoin hyvinvoinnista osallisiksi.