Ekvivalenssiparadoksi vakavan masennushäiriön hoidossa : Tarkastelussa aikarajoitteinen kognitiivinen käyttäytymisterapia ja psykodynaaminen lyhytpsykoterapia

Abstract

Vakava masennushäiriö on merkittävä työ- ja toimintakyvyttömyyden aiheuttaja. Taudin esiintyvyys on kasvanut merkittävästi, ja vakavaa masennushäiriötä voidaan pitää globaalina kriisinä. Vaikuttavat psykoterapiahoidot ovat keskeisiä taudin hoidossa ja preventiossa. Terveydenhuollon rajallisten resurssien vuoksi on todettu tarpeelliseksi tutkia vaikuttavia lyhytpsykoterapiamuotoja vakavan masennushäiriön hoidossa. Aikaisemmissa tutkimuksissa on aikarajoitteisen kognitiivisen käyttäytymisterapian ja psykodynaamisen lyhytpsykoterapian vaikuttavuuden suhteen päädytty ekvivalenssiparadoksiin. Kyseisten terapioiden vaikuttavuudessa ei ole havaittu eroja, ja terapiat on todettu vastaaviksi eli ekvivalenteiksi keskenään. Paradoksi on kuitenkin kyseenalaistettu ilmiö kirjallisuudessa. Kirjallisuudessa on myös ristiriitaisuutta siitä, onko psykodynaaminen lyhytpsykoterapia vaikuttavuudeltaan näyttöön perustuva terapiamuoto. Tässä tutkimuksessa tutkittiin, ovatko kognitiivinen käyttäytymisterapia ja psykodynaaminen lyhytpsykoterapia ekvivalentteja keskenään vakavan masennushäiriön hoidossa. Samalla tutkittiin, ovatko kyseiset lyhytpsykoterapiat vaikuttavia hoitomuotoja vakavan masennushäiriön hoidossa. Tutkimus toteutettiin integratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimukseen valikoitui kahdeksan vuoden 2010 jälkeen julkaistua RCT-tutkimusta. Tutkimusten pohjalta voitiin todeta ekvivalenssiparadoksin olevan kyseenalainen ilmiö. Kognitiivisen käyttäytymisterapian ja psykodynaamisen lyhytpsykoterapian välillä ei havaittu suurelta osin tilastollisesti merkitseviä eroja vaikuttavuudessa. Terapioita ei voitu silti todeta ekvivalenteiksi keskenään. Kognitiivinen käyttäytymisterapia osoitti paremmuutta akuutin, ja psykodynaaminen lyhytpsykoterapia pitkittyneen vakavan masennushäiriön hoidossa. Molemmat terapiat voitiin kuitenkin todeta kliinisesti vaikuttaviksi hoitomuodoiksi. Tulosten perusteella voidaan todeta, että edellä mainitut lyhytpsykoterapiat ovat vaikuttavia hoitoja, joita kannattaa hyödyntää terveydenhuollossa vakavan masennushäiriön hoidossa. Psykodynaaminen lyhytpsykoterapia voitiin todeta näyttöön perustuvaksi psykoterapiaksi kognitiivisen käyttäytymisterapian ohelle. Terapiatakuu-hankkeen korostamassa varhaisessa hoidossa korostuu kuitenkin erityisesti kognitiivisen käyttäytymisterapian hyödyllisyys akuutin vakavan masennushäiriön hoidossa. Aikaisempaa kirjallisuuskatsausta tai meta-analyysia aikarajoitteisen kognitiivisen käyttäytymisterapian ja psykodynaamisen lyhytpsykoterapian välisestä ekvivalenssista vakavan masennushäiriön hoidossa ei ole. Tämän tutkimusten tulosten vahvistamiseksi tarvitaan siksi lisää luotettavia tutkimuksia. Erityisesti tarvitaan lisää tutkimuksia, joissa on hyödynnetty vastaavuustestejä perinteisen RCT-tutkimusmetodologian ohella, jotta voidaan tutkia luotettavammin eri psykoterapiamuotojen vastaavuutta sekä kehittää integratiivisia menetelmiä vakavan masennushäiriön psykoterapiahoidossa.