Arkkitehti-kiinteistökehittäjä : rakennetun ympäristön arvonluonti

Abstract

Arkkitehtuuri ja kiinteistökehitys ovat läheisesti toisiinsa liittyviä aloja. Molemmilla ei ole vain tärkeä rooli kaupunkiemme kaupunkikehityksessä, vaan myös arkkitehdit ja kiinteistökehittäjät tekevät usein yhteistyötä rakennusten kehitysprosessin aikana. Arkkitehtien vaikutusvalta suunnitteluprosessissa on vähentynyt, erityisesti suurissa rakennushankkeissa. Vielä viime vuosisadan alussa arkkitehdit olivat keskeisiä päätöksentekijöitä rakennusten suunnitelmien isoissa päälinjoissa, sijainnissa, budjetissa ja tilakokonaisuuksissa. Tämän diplomityön tavoitteena on selvittää, kuinka yleistä on kiinteistökehityksen harjoittaminen arkkitehtuurin tutkinnon suorittaneiden keskuudessa Suomessa ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Työssä tarkastellaan myös ominaisuuksia ja taitoja, joita arkkitehti tarvitsee toimiakseen kehittäjänä sekä miten nykyinen arkkitehtuurikoulutus tukee näiden ominaisuuksien kehittymistä. Työssä syvennytään myös arkkitehdin mahdollisuuksiin ja mahdollisiin ongelmiin kiinteistökehitysprosessin eri vaiheissa. Diplomityössä on käytetty tutkimusmenetelminä kirjallisuuslähteitä, case-tapauksia ja asiantuntijahaastatteluita. Tutkimukseen osallistui viisi haastateltavaa. Haastateltavat olivat kiinteistökehittäjiä sekä suunnittelevia arkkitehtejä. Tämän haastattelututkimuksen perusteella arkkitehdin toimiminen kiinteistökehittäjänä Suomessa on harvinaista. Maailmanlaajuisesti arkkitehti-kiinteistökehittäjä liiketoimintamalli on hieman yleisempää kuin Suomessa. Kiinteistökehittäjän tärkeitä ominaisuuksia ovat ainakin suurien kokonaisuuksien hallinta, talousosaamisen, myyntiosaamisen, riskinsietokyky, käyttäjän tarpeiden tunnistamisen, kustannuslaskenta, projektinhallinta sekä mahdollisesti johtaminen ja yrittäjyys. Nykyinen arkkitehdin koulutus Suomessa tukee heikosti näiden ominaisuuksien hallintaa opintosuunnitelmissaan. Ongelmat ja uhkakuvat arkkitehdin toimimisena kiinteistökehityksessä liittyvät lisääntyviin riskeihin, rahoitukseen sekä suunnittelun ja prosessinhallinan tasapainottamiseen. Riski muuttuu arkkitehtikehittäjänä roolissa, mutta riskitasoon pystyy vaikuttamaan aloittamalla pienemmistä hankkeista ja harkitsemalla minkälaista kiinteistökehittämistä harjoittaa. Mahdollisuudet arkkitehdin toimimisena kiinteistökehityksessä liittyvät rakennusalan ja asemakaavoituksen tuntemukseen, käyttäjätarpeiden tunnistamiseen ja suunnitteluosaamiseen, jolla erottua kilpailijoista. Suunnitteluosaamisesta on hyötyä hakekehityksen, kiinteistönjalostuksen ja kaavakehityksen potentiaaleja arvioitaessa ja päätöksenteko saattaa nopeutua, kun erillistä arkkitehtia ei tarvita välikädeksi alkuvaiheessa.