Suomalainen arkkitehtuuri ja alan kansainvälistyminen : näkökulmia New Yorkista

Abstract

Diplomityö käsittelee suomalaisen arkkitehtuurin ja suomalaisten arkkitehtien osaamisen kansainvälistä potentiaalia. Tutkin aihetta toisaalta arkkitehtien kansainvälisen työn mahdollisia muotoja, etuja ja ongelmia analysoiden, toisaalta suomalaisen arkkitehtuurin kansainvälisiä mielikuvia ja vahvuuksia eritellen. Kansainvälisen potentiaalin tarkastelu tapahtuu ennen kaikkea Yhdysvaltojen ja New Yorkin kaupungin arkkitehtuurin kenttään verraten. Tutkielman aineisto koostuu kahdeksasta kansainvälisen asiantuntijan haastattelusta, ja aineiston analyysista nousevia tuloksia täydennän työssä alan aiemmalla tutkimuksella sekä omakohtaisilla havainnoilla. Aineiston hankintametodina käytän puolistrukturoitua teemahaastattelua ja analyysimenetelmänä puolestaan laadullista sisällönanalyysia.

Analyysin tulosten mukaan suomalainen arkkitehtuuri nähdään kansainvälisesti luonnonläheisenä, kestävänä ja yhteiskunnallisesti perusteltuna, mutta ilmaisultaan maltillisena. Sen vahvuuksiksi mielletään esimerkiksi julkisen rakentamisen laatu, kiinnostava historia sekä puun ja muiden luonnonmateriaalien monipuolinen käyttö. Suomalainen arkkitehtuuri on moniulotteinen ilmiö, joka aineiston perusteella muotoutuu historian, maabrändäyksen sekä suomalaista rakentamista määrittävien reunaehtojen, kuten sijainnin, ilmaston ja kulttuuriperinnön kautta.

Arkkitehtien kansainvälistymistä tarkastellaan joko ulkomaille rakennushankkeiden suunnitteluna tai laajemmin arkkitehtuurikeskusteluun osallistumisena esimerkiksi erilaisten kansainvälisten konferenssien ja kirjallisten julkaisujen myötä. Suomalaisen arkkitehtuurin alan kansainvälistymisen kannattavuutta perustellaan tuloksissa talouskasvun, arkkitehtuurin tieteenalan kehittymisen sekä paremman maailman yhteisen rakentamisen näkökulmista. Tällä hetkellä kansainvälistymistä näyttävät hidastavan ennen kaikkea rakenteelliset tekijät, kuten suomalaisten arkkitehtitoimistojen koko, arkkitehtuurin alaan vaikuttavat kansalliset pätevyysvaatimukset ja määräykset sekä valtion resurssien vähyys kulttuuriviennin ja kansainvälistymisen tukena. Osana tuloksia arvioin myös suomalaisen kulttuurin tyypillisten piirteiden, kuten vaatimattomuuden, mahdollisia vaikutuksia Yhdysvaltoihin suuntautuvan vähäisen kansainvälistymisen taustalla. Diplomityössä käsiteltyjen näkökulmien kattava huomioiminen voisi tulevaisuudessa tukea suomalaisen arkkitehtuurin ja arkkitehtien osaamisen nousemista nykyistä näkyvämmäksi ja vaikutusvaltaisemmaksi toimijaksi arkkitehtuurin kansainvälisellä kentällä.

In this thesis, I examine the international potential of Finnish architecture and the expertise of Finnish architects. I explore the forms, advantages, and challenges of internationalization in the field of architecture, while analyzing the international perceptions and strengths of Finnish architecture. These observations are made in relation to the phenomena of the architectural field of the United States, particularly the city of New York. The data for the thesis consists of eight expert interviews, supplemented by observations arising from previous research. I employed a semi-structured interview approach for data collection and qualitative content analysis as the analytical method.

My analysis provides a prismatic glimpse into the international perception of Finnish architecture. Broadly, I find it is not only considered natural and sustainable, but socially justified, while being modest in expression. Its reported strengths include a rich history, an emphasis on high-quality public buildings, and a versatile use of wood and other natural materials. The data presents webbed and complex definitions of Finnish architecture, shaped by history, stereotypes, nation branding, and contextual factors, such as location, climate, and cultural heritage.

I find that the internationalization in the Finnish architecture sector is justified from the perspectives of economic growth, the development of architectural research, and the dissemination of expertise and innovative solutions for a more globally sustainable future. This thesis uncovers two manifestations of the phenomenon: the design of projects abroad; and the broader participation in international architectural discourse through conferences and publications. Data analysis suggests that internationalization is primarily hindered by structural factors such as the size of Finnish architecture firms, national qualification requirements and regulations, and the scarcity of state resources for cultural exports and international collaborations. Furthermore, social norms typically associated with Finnish culture, such as modesty, are evaluated as possible disadvantage factors in the internationalization towards the United States. Addressing the issues highlighted in this thesis could pave the way for Finnish architecture to achieve greater global recognition, making it a more influential player in the international architectural landscape.