Sortavien valtarakenteiden vaikutukset henkilöhahmojen maailmoihin ja mahdollisuuksiin Bernardine Evariston teoksessa Girl, Woman, Other

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen sortavien valtarakenteiden vaikutuksia henkilöhahmojen maailmoihin ja mahdollisuuksiin Bernardine Evariston romaaniteoksessa Girl, Woman, Other (2019). Evariston Booker-palkittu teos kertoo kahdentoista Iso-Britanniassa asuvan mixed race -henkilöhahmon tarinan. Jokaiselle hahmolle on teoksessa oma lukunsa, mutta heidän tarinansa limittyvät myös toisiinsa. Tutkielmassa on myötäilty samaa rakennetta keskittyen kussakin alaluvussa yhteen päähenkilöön valitusta näkökulmasta. Evariston teosta on tutkittu kirjallisuustieteellisestä näkökulmasta ulkomailla, mutta Suomessa se ei ole ollut tutkimuskohteena kirjallisuuden kentällä.

Analysoin tutkielmassa, miten erilaiset sortavat valtarakenteet rakentavat kohdeteoksen henkilöhahmojen maailmoja ja heidän mahdollisuuksiaan niissä maailmoissa. Tarkastelen, miten henkilöhahmot pyrkivät puhkomaan aukkoja näihin valtarakenteisiin tai kehittämään strategioita niissä selviämiseen, ja toisaalta miten he mahdollisesti vahvistavat kyseisiä valtarakenteita omalla toiminnallaan. Konkreettiset valtarakenteet, jotka asetan tutkimuskehykseen, ovat rasismi, patriarkaatti ja heteronormatiivisuus. Jokaista valtarakennetta tarkastelen neljän valitun henkilöhahmon avulla. Näiden valtarakenteiden kehyksessä käsittelen muun muassa ”rotua”, rodullistamista ja luokkaan liittyvää rasismia, sukupuolta ja siihen liitettyjä rooleja, äitiyttä sekä seksuaalisuutta ja seksuaalista väkivaltaa. Aloitan analyysini tarkastelemalla rodullistavaa sortoa, josta siirryn patriarkaaliseen sortoon ja viimeisenä keskityn heteronormatiivisen sortoon.

Lähestyn teosta Sanna Karkulehdon, Tuija Saresman, Hannele Harjusen ja Johanna Kantolan (2012) performatiivisen intersektionaalisuuden avulla ja tuen analyysia Kimberlé Crenshaw’n (1991) representaatioiden intersektionaalisuudella. Crenshaw’n kolmijaon pohjalta luotu performatiivinen intersektionaalisuus hahmottaa, miten eroja ja valta-asetelmia tuotetaan toistamalla. Representaatioiden intersektionaalisuus vastaavasti tarkastelee kulttuurisia ”rodun” ja sukupuolen esityksiä ja niiden risteämistä. Näiden kahden teorian avulla tutkielmassa pyritään osoittamaan, miten toiston avulla henkilöhahmot tukevat kohdeteoksessa vallitsevia valta-asetelmia, puhkovat niihin aukkoja tai toimivat niiden mukaisesti. Analyysini on poikkitieteellinen hyödyntäessäni sosiologista metodia kirjallisuustieteellisessä kehyksessä.

Evariston teoksessa voidaan tulkita toistuvan erilaiset identiteettikategorioihin liittyvät sorron muodot eri tavoin. Analyysista tulee ilmi, miten henkilöhahmojen kautta esiin tulevat erot ja vallan asetelmat rakennetaan juuri toiston avulla. Toiston tarkastelun lisäksi analysoin tapoja, joilla teos tematisoi esimerkiksi erilaisia sorron muotoja ja hyödyntää didaktisuutta opettaessaan lukijaa erilaisista intersektionaalisen feminismin näkökulmista.