Ketkä tekevät ilmastotekoja?: Kvantitatiivinen tutkimus ilmastoystävällisestä käyttäytymisestä

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastelen yksilöiden ilmastoystävällistä käyttäytymistä eli selvitän, mitkä tekijät vaikuttavat ilmastotekojen tekemiseen. Tutkielmani laajempana viitekehyksenä toimii arkielämän ympäristöpolitiikka, jolla tarkoitetaan ihmisten arjen painottamista osana ympäristöpolitiikkaa. Teoriana sovellan ympäristökansalaisuuden teoriaa. Ympäristökansalaisuus tarkoittaa julkisen ja yksityisen elämänalueen sisältävää ympäristöystävällistä elämäntapaa, jonka tarkoituksena on olla osana yhteiskunnallista muutosta kohti kestävää tulevaisuutta. Tärkeitä käsitteitä ovat myös ilmastohuoli ja ilmastoteko.

Aineistona käytän Ilmastobarometriä vuodelta 2019, ja tutkimukseni on kvantitatiivinen. Selitettäväksi muuttujaksi muodostin ilmastotekoja kuvaavan summamuuttujan, ja tutkin miten selittävät muuttujat sukupuoli, ikä, toimeentulo ja ilmastohuoli vaikuttavat ilmastotekojen tekemiseen. Tutkimuskysymykseni ovat: 1. Miten sukupuoli, ikä ja toimeentulo ovat yhteydessä ilmastotekoihin? 2. Miten ilmastohuoli vaikuttaa ilmastotekojen tekemiseen? Menetelminä käytin keskiarvovertailua eli T-testiä, ristiintaulukointia ja sen elaboraatiota.

Analyysista selvisi, että naissukupuoli, nuori ikä ja ilmastohuoli ovat yhteydessä ilmastotekojen tekemiseen. Tulokset ovat pitkälti linjassa aiemman tutkimuksen kanssa, mutta erityisesti nuoren iän ja ilmastotekojen yhteyden kohdalla aineiston keruun ajankohdalla saattoi olla suuri merkitys. Ilmastonmuutos oli aineiston keruuajankohdan aikaan vahvasti esillä erityisesti nuorten keskuudessa ilmastoliikehdinnän muodossa. Naissukupuolen ja ilmastotekojen yhteyden taustalla saattoi puolestaan vaikuttaa perinteisten sukupuolirooleihin liittyvien piirteiden omaksuminen, sillä erityisesti tutkimani yksityisen elämänalueen ympäristökäyttäytyminen mielletään feminiiniseksi. Ilmastohuolen vaikutus ilmastotekojen tekemiseen taas saattoi liittyä huoleen tärkeänä pidetyn menettämisestä, mikä tällöin johti toimintaan.

Jatkotutkimusta ajatellen olisi tärkeä tarkastella ympäristöystävällistä käyttäytymistä monipuolisesti eri tekijöitä huomioiden, jotta ilmiöstä saisi mahdollisimman laajan ymmärryksen. Myös kontekstin, hiilijalanjäljen ja eri ympäristökäyttäytymisen muotojen huomioiminen ympäristöystävällistä käyttäytymistä tutkittaessa voisi antaa ilmiöstä tarkempaa tietoa. Mielestäni on tärkeä tiedostaa, ettei ilmastonmuutosta ratkaista kuitenkaan vain yksilötason toimilla, vaan laajoja taloudellisia ja poliittisia muutoksia on tehtävä. Murroksen saavuttamiseksi tarvitaan lisäksi aktiivisia ympäristökansalaisia ja kollektiivista toimintaa. Vastakkainasettelu eri tasoisten ilmastotoimijoiden välillä pitäisi jättää taakse, sillä arki tarvitsee yhteisen suunnan, jonka rakentamiseen jokainen voi osallistua.