Vankeusrangaistuksen aikana järjestettävän koulutuksen tavoitteet : Kirjallisuuskatsaus vankeusrangaistuksen aikana järjestettävän koulutuksen tavoitteisiin

Abstract

Suomalainen rikosseuraamusjärjestelmä perustuu tavoitteelle, jossa vankilan ja vankeusaikaisen toiminnan tarkoituksena on edistää vangin yhteiskuntaan sijoittumista, vahvistaa vangin valmiuksia rikoksettomaan elämään sekä ylläpitää ja parantaa vangin ammattitaitoa, osaamista sekä työ- ja toimintakykyä. Vankitoiminnoilla voidaan katsoa olevan ennen kaikkea uusintarikollisuutta ennaltaehkäiseviä tavoitteita, mutta niiden lisäksi on tunnistettavissa sekä yksilöllisiä että yhteiskunnallisia päämääriä; vankitoimintojen avulla pyritään normalisoimaan vankila-arkea, kasvattamaan vankien itsetuntoa ja myönteistä asennetta, kehittämään sosiaalisia taitoja sekä parantamaan hyvinvointia ja arjen hallintaa. Tavoitteisiin pyritään erilaisten toimintojen, kuten terapeuttisten interventioiden, vankeusaikaisen työtoiminnan ja koulutuksen avulla. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella, minkälaisia vaikutuksia vankeusaikaisella kouluttautumisella on tutkimusten mukaan saatu aikaan ja miten vankilaopetukselle asetetut tavoitteet toteutuvat aikaisemman tutkimuksen perusteella. Tutkimuksen konteksti muodostuu keskeisimmistä vankilaopetusta ohjaavista laeista ja säädöksistä, joita ovat Suomen perustuslaki 731/1999, vankeuslaki 767/2005, aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet sekä Euroopan vankeinhoitosäännöt. Koska tutkimuksen painopiste on juuri vankilaopetuksen tavoitteissa, tarkastelun ulkopuolelle on jätetty sellaiset yleisiksi koulutustavoitteiksi kirjatut tavoitteet, jotka koskettavat kaikkia opiskelijoita riippumatta siitä, opiskelevatko he vankilaympäristössä vai eivät. Tutkimuksen varsinainen teoreettinen viitekehys muodostuu paineteorian, sosiaalisen identiteettiteorian sekä vankilaopetuksen ja tavoitteen käsitteen ympärille. Tutkimus on toteutettu kirjallisuuskatsauksen avulla pyrkimyksenä arvioida aikaisempia tutkimustuloksia vankilaopetuksen vaikuttavuudesta sekä vankilaopetuksen tavoitteiden toteutumisesta. Aineistona on käytetty vankilaopetusta käsitteleviä vertaisarvioituja tutkimuksia, jotka on analysoitu teoriaohjaavan sisällönanalyysin periaattein. Tutkimuksessa vankilaopetuksella tunnistettiin olevan useita yhteiskunnallisia tavoitteita, kuten perusoikeuksien turvaaminen, uusintarikollisuuden ennaltaehkäiseminen sekä yhteiskuntaan sijoittuminen. Yksilöllisiksi tavoitteiksi tunnistettiin tiedollisten ja taidollisten valmiuksien lisääminen sekä uuden identiteetin omaksuminen. Lakeihin ja säädöksiin asetetut tavoitteet toteutuivat aineiston perusteella vaihtelevasti. Tutkimuksen mukaan koulutuksen tasa-arvo ei toteutunut vankiloiden välillä. Suomalaista vankeusjärjestelmää tarkastelevissa tutkimuksissa ei myöskään havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja koulutuksen ja uusintarikollisuuden ennaltaehkäisyn välillä. Vankilaopetus vaikuttaa kuitenkin edistävän vankien työllistymistä ja vankeusajan jälkeistä opiskelua huolimatta siitä, että koulutus ei vaikuta vähentävän uusintarikollisuuden riskiä. Lisäksi vankilassa saadun koulutuksen nähtiin lisäävän vankien tiedollisia ja taidollisia valmiuksia ja vankilassa kouluttautuminen ilmeni myönteisenä kehityksenä Tilastokeskuksen koulutusastetta mittaavassa muuttujassa. Vankilaopetuksen nähtiin myös vahvistavan vangin myönteistä minäkuvaa sekä tukevan uuden identiteetin omaksumista.