”Tavallisen ihmisen ei kannata sitä nyt alkaa pelätä” : Miten suomalainen journalismi uutisoi apinarokosta suhteessa seksuaalivähemmistöihin kesällä 2022
Ekström, Rasmus (2024)
2024
Journalistiikan maisteriohjelma - Master's Programme in Journalism
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-05-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405015112
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405015112
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan, millä tavoin suomalainen journalismi uutisoi apinarokosta kesällä 2022. Tutkimuskysymystä peilataan etenkin suhteessa siihen, miten uutisoinnissa kirjoitettiin seksuaalivähemmistöistä, sillä apinarokko tarttui Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa etenkin miesten kanssa seksiä harrastavien miesten keskuudessa. Tutkimuksessa myös analysoidaan, millä tavoin terveysjournalismin erilaiset käytännöt sekä tunteiden käytön strategiat journalismissa ilmenivät apinarokkouutisoinnissa. Tutkimuksen aineisto koostuu Helsingin Sanomien, Yle Uutisten, MTV Uutisten, Ilta-Sanomien ja Iltalehden julkaisemista apinarokkoa käsitelleistä uutisista touko–elokuussa 2022. Tutkimusmenetelmiin kuului sekä määrällinen että laadullinen sisällönanalyysi. Määrällisen analyysin tavoitteena oli saada selville, kuinka suuressa osassa apinarokkoa käsitelleitä juttuja mainittiin seksuaalivähemmistöt. Laadullisessa analyysissa sovellettiin aineiston tyypittelyä.
Seksuaalivähemmistöihin viitattiin yli kolmasosassa kaikista apinarokkojutuista. Viittauksia oli hieman enemmän iltapäivälehdissä ja MTV Uutisissa. Vilkkainta uutisointi oli toukokuun loppupuolella, jonka jälkeen juttujen määrä väheni huomattavasti. Suurin osa laadullisessa analyysissa tehdyistä havainnoista koskivat kaikkia tarkasteltuja medioita.
Seksuaalivähemmistöjen kuvauksesta erottui kolme luokkaa: kaukaisesti sairastuneet, riskikansalaiset sekä stigman uhrit. Apinarokkouutiset voidaan jakaa neljään eri alaluokkaan: tiedetarinoihin, yhteiskuntatarinoihin, kollektiivitarinoihin ja yksilötarinoihin. Uutisointi tukeutui lääketieteellisiin auktoriteetteihin ja neutraaliin uutiskieleen. Apinarokkouutisoinnissa esiintyi myös runsaasti sairauden etäännyttämistä seksuaalivähemmistöjen ongelmaksi. Tähän etäännyttämiseen liittyi vähemmistöjen kuvaamista riskikansalaisina, jotka tarvitsevat mahdollisesti yhteiskunnan väliintuloa. Uutisoinnissa esiintyi kuitenkin myös vastaavasti kuvausta, jossa vähemmistöt kuvattiin apinarokkoon liittyvien ennakkoluulojen ja syrjinnän uhreina. Aineistosta havaitut tunteiden käytön strategiat tukivat näitä terveysjournalismin käytäntöihin liittyviä havaintoja.
Seksuaalivähemmistöihin viitattiin yli kolmasosassa kaikista apinarokkojutuista. Viittauksia oli hieman enemmän iltapäivälehdissä ja MTV Uutisissa. Vilkkainta uutisointi oli toukokuun loppupuolella, jonka jälkeen juttujen määrä väheni huomattavasti. Suurin osa laadullisessa analyysissa tehdyistä havainnoista koskivat kaikkia tarkasteltuja medioita.
Seksuaalivähemmistöjen kuvauksesta erottui kolme luokkaa: kaukaisesti sairastuneet, riskikansalaiset sekä stigman uhrit. Apinarokkouutiset voidaan jakaa neljään eri alaluokkaan: tiedetarinoihin, yhteiskuntatarinoihin, kollektiivitarinoihin ja yksilötarinoihin. Uutisointi tukeutui lääketieteellisiin auktoriteetteihin ja neutraaliin uutiskieleen. Apinarokkouutisoinnissa esiintyi myös runsaasti sairauden etäännyttämistä seksuaalivähemmistöjen ongelmaksi. Tähän etäännyttämiseen liittyi vähemmistöjen kuvaamista riskikansalaisina, jotka tarvitsevat mahdollisesti yhteiskunnan väliintuloa. Uutisoinnissa esiintyi kuitenkin myös vastaavasti kuvausta, jossa vähemmistöt kuvattiin apinarokkoon liittyvien ennakkoluulojen ja syrjinnän uhreina. Aineistosta havaitut tunteiden käytön strategiat tukivat näitä terveysjournalismin käytäntöihin liittyviä havaintoja.