Fyysisen aktiivisuuden edistäminen toimistoympäristöissä arkkitehtuurin keinoin
Mutikainen, Anni (2024)
Mutikainen, Anni
2024
Arkkitehdin tutkinto-ohjelma - Master's Programme in Architecture
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-05-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405015114
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405015114
Tiivistelmä
Ihmisen hyvinvointia ja terveyttä edistävä fyysinen aktiivisuus on laskenut viime vuosien aikana. Nyky-yhteiskunnan passiivisen elämäntyylin muodostumista ovat edesauttaneet muun muassa teknologian kehittyminen ja lisääntynyt istumatyö. Passiivisella elämäntyylillä viitataan yhteiskunnalliseen ongelmaan liikunnan puutteesta. Tässä diplomityössä tarkastellaan teorialähtöisesti rakennetun ympäristön yhteyttä fyysisen aktiivisuuden puutteeseen toimistoympäristössä. Työn tavoitteena on selvittää, kuinka arkkitehtisuunnittelulla voidaan edistää ihmisten fyysistä aktiivisuutta toimistoympäristössä sekä muodostaa konkreettisia työkaluja suunnittelun tueksi.
Fyysisen aktiivisuuden edistämistä arkkitehtonisin keinoin on tutkittu jonkin verran ulkomailla ja Suomessa ei juuri ollenkaan. Fyysisen aktiivisuuden edistäminen tapahtuu pitkälti yhdyskuntasuunnittelun saralla, vaikkakin Suomessa ihmiset viettävät suurimman osan ajasta sisätiloissa. Työn tarkoituksena on olemassa olevan tiedon sekä uusien havaintojen pohjalta tarjota kokonaisvaltainen kuva toimistorakennuksien mahdollisuudesta toimia liikkumista edistävinä ympäristöinä. Työ koostuu teoriaosuudesta sekä suunnittelututkimuksesta. Keskeisimmät havainnot on koottu työn viimeiseen lukuun.
Teoriaosuudessa käsitellään aihetta koskevia keskeisiä teemoja, kuten rakennetun ympäristön vaikutusta fyysiseen aktiivisuuteen, toimistoympäristöjen nykytilannetta ja tulevaisuutta sekä fyysisen aktiivisuuden teemaa toimistoympäristöissä. Lisäksi teoriaosiossa on tunnistettu konkreettisia suunnittelun keinoja toimistoympäristössä tapahtuvan liikkumisen edistämiseksi. Suunnittelun keinot on koostettu taulukkoon teoriaosuuden loppuun. Taulukon on tarkoitus toimia työkaluna ja apuna toimistosuunnittelussa.
Työn toisessa osiossa tutkimisen keskiössä ovat teoriaosuudessa muodostetut suunnittelutyökalut. Työkaluja testaamalla on muodostettu konseptimalli, joka toimii käytännön esimerkkinä ja testialustana teorian soveltamiselle. Malli auttaa hahmottamaan tämän työn keskeisiä piirteitä sekä visualisoimaan ajatusta liikkumista edistävästä toimistorakennuksesta. Konseptimallin toimivuutta on testattu ja havainnollistettu persoonien avulla.
Työn tuloksena muodostettiin kokonaiskuva liikkumista edistävän toimistorakennuksen suunnittelusta. Tulokset koostuvat teoriaosuuden näkökulmista, suunnittelutyökaluista sekä konseptimallista. Näiden tarkoituksena on auttaa suunnittelijoita hahmottamaan, millaisilla ratkaisuilla liikkumista voidaan edistää, sekä tarjota suunnittelulle lähtökohtia. Liikkumista edistävän toimistorakennuksen on tarkoitus parantaa yksilön, työyhteisön ja yhteiskunnan hyvinvointia. Physical activity that promotes human well-being and health has decreased in recent years. Among other things, the development of technology and increased sedentary work have contributed to the formation of the passive lifestyle of today’s society. A passive lifestyle refers to the societal problem of lack of exercise. This Master’s thesis examines the relationship between the built environment and the lack of physical activity in an office environment based on theory. The goal of the work is to find out how architectural design can promote people’s physical activity in an office environment and create concrete tools to support planning.
The promotion of physical activity through architectural means has been little studied abroad, and in Finland almost not at all. The promotion of physical activity takes place largely in the field of urban planning, although in Finland people spend most of their time indoors. The purpose of the work is to provide a comprehensive picture of the possibility of office buildings acting as environments that promote physical activity. The work consists of a theory part and a design study. The most important findings are summarized in the last chapter of the work.
The theory part discusses key themes related to the subject, such as the impact of the built environment on physical activity, the current situation and future of office environments, and physical activity in office environments. In addition, concrete design methods have been identified in the theory section to promote physical activity in office environment. The planning methods are compiled in a table at the end of the theory section. The table is meant to serve as a tool and help in planning.
In the center of the second part of the work are the design tools formed in the theory part. By testing the tools, a concept model has been formed, which serves as a practical example and a test platform for the application of the theory. The model helps to outline the key features of this work and to visualize the idea of an activity-friendly office building. The functionality of the concept model has been tested and illustrated with the help of personas.
As a result of the work, an overall picture of the design of an activity-friendly office building was formed. The results consist of the perspectives of the theory part, design tools and a concept model. The purpose of these is to help designers figure out what kind of solutions can be used to promote physical activity, as well as to provide starting points for planning. An activity-friendly office building is meant to improve the well-being of the individual, the work community and society.
Fyysisen aktiivisuuden edistämistä arkkitehtonisin keinoin on tutkittu jonkin verran ulkomailla ja Suomessa ei juuri ollenkaan. Fyysisen aktiivisuuden edistäminen tapahtuu pitkälti yhdyskuntasuunnittelun saralla, vaikkakin Suomessa ihmiset viettävät suurimman osan ajasta sisätiloissa. Työn tarkoituksena on olemassa olevan tiedon sekä uusien havaintojen pohjalta tarjota kokonaisvaltainen kuva toimistorakennuksien mahdollisuudesta toimia liikkumista edistävinä ympäristöinä. Työ koostuu teoriaosuudesta sekä suunnittelututkimuksesta. Keskeisimmät havainnot on koottu työn viimeiseen lukuun.
Teoriaosuudessa käsitellään aihetta koskevia keskeisiä teemoja, kuten rakennetun ympäristön vaikutusta fyysiseen aktiivisuuteen, toimistoympäristöjen nykytilannetta ja tulevaisuutta sekä fyysisen aktiivisuuden teemaa toimistoympäristöissä. Lisäksi teoriaosiossa on tunnistettu konkreettisia suunnittelun keinoja toimistoympäristössä tapahtuvan liikkumisen edistämiseksi. Suunnittelun keinot on koostettu taulukkoon teoriaosuuden loppuun. Taulukon on tarkoitus toimia työkaluna ja apuna toimistosuunnittelussa.
Työn toisessa osiossa tutkimisen keskiössä ovat teoriaosuudessa muodostetut suunnittelutyökalut. Työkaluja testaamalla on muodostettu konseptimalli, joka toimii käytännön esimerkkinä ja testialustana teorian soveltamiselle. Malli auttaa hahmottamaan tämän työn keskeisiä piirteitä sekä visualisoimaan ajatusta liikkumista edistävästä toimistorakennuksesta. Konseptimallin toimivuutta on testattu ja havainnollistettu persoonien avulla.
Työn tuloksena muodostettiin kokonaiskuva liikkumista edistävän toimistorakennuksen suunnittelusta. Tulokset koostuvat teoriaosuuden näkökulmista, suunnittelutyökaluista sekä konseptimallista. Näiden tarkoituksena on auttaa suunnittelijoita hahmottamaan, millaisilla ratkaisuilla liikkumista voidaan edistää, sekä tarjota suunnittelulle lähtökohtia. Liikkumista edistävän toimistorakennuksen on tarkoitus parantaa yksilön, työyhteisön ja yhteiskunnan hyvinvointia.
The promotion of physical activity through architectural means has been little studied abroad, and in Finland almost not at all. The promotion of physical activity takes place largely in the field of urban planning, although in Finland people spend most of their time indoors. The purpose of the work is to provide a comprehensive picture of the possibility of office buildings acting as environments that promote physical activity. The work consists of a theory part and a design study. The most important findings are summarized in the last chapter of the work.
The theory part discusses key themes related to the subject, such as the impact of the built environment on physical activity, the current situation and future of office environments, and physical activity in office environments. In addition, concrete design methods have been identified in the theory section to promote physical activity in office environment. The planning methods are compiled in a table at the end of the theory section. The table is meant to serve as a tool and help in planning.
In the center of the second part of the work are the design tools formed in the theory part. By testing the tools, a concept model has been formed, which serves as a practical example and a test platform for the application of the theory. The model helps to outline the key features of this work and to visualize the idea of an activity-friendly office building. The functionality of the concept model has been tested and illustrated with the help of personas.
As a result of the work, an overall picture of the design of an activity-friendly office building was formed. The results consist of the perspectives of the theory part, design tools and a concept model. The purpose of these is to help designers figure out what kind of solutions can be used to promote physical activity, as well as to provide starting points for planning. An activity-friendly office building is meant to improve the well-being of the individual, the work community and society.