Perussuomalaisten ja Vihreän liiton yksityisautoiludiskurssit vuosina 2018–2023
Bister, Tuomas (2024)
Bister, Tuomas
2024
Politiikan tutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Politics
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-05-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405015110
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405015110
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastelen aineistolähtöisen diskurssianalyysin kautta Vihreän liiton ja Perussuomalaisten esittämiä virallisia yksityisautoilua koskevia poliittisia diskursseja. Aineistoni koostuu puolueiden tuottamista poliittisista ohjelmista sekä eduskunnan täysistuntojen ryhmäpuheenvuoroista.
Yksityisautoilu voidaan politiikan tutkimuksen kontekstissa hahmottaa moniulotteisena elämäntapakysymyksenä, jonka puolesta voidaan puhua esimerkiksi vetoamalla arkitodellisuuden pitkiin välimatkoihin ja julkisen liikenteen toimimattomuuteen tietyillä asuinseuduilla. Voimistuvan kaupungistumisen myötä autoilu ei enää yhä suuremmalle osalle ihmisistä ole ehdoton välttämättömyys. Liikenteen päästöjen haitallisuus on kiistämätön tosiasia liikenteen vielä pohjautuessa öljypohjaisiin polttoaineisiin. Tutkielmani pohjautuu yksityisautoilun politisoitumiseen. Tutkimusperiodi käsittää vuodet 2018–2023.
Vertailukelpoinen aineistoni koostuu Vihreän liiton ja Perussuomalaisten vuosien 2019 eduskuntavaaliohjelmista ja vuoden 2023 eduskuntavaalien alla julkaistuista poliittisista erityisohjelmista. Näihin lukeutuivat mainittujen puolueiden ajantasaiset energiapoliittiset ja aluepoliittiset ohjelmat. Lisäksi analysoin Vihreän sekä Perussuomalaisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoroja valtiopäivävuosilta 2018 ja 2022. Vihreää liittoa koskevasta aineistosta löysin yhteensä 16 liikennepoliittista diskurssia, kun taas Perussuomalaisten kohdalla poliittisten diskurssien kokonaismääräksi muodostui yhdeksän.
Vihreä liitto korostaa ympäristöystävällisten liikennemuotojen ensisijaisuutta luoden mielikuvaa polttomoottoroidun yksityisautoilun asemasta suurena saastuttajana, jonka kuriin saaminen on yhteisen edun mukaista. Vihreällä liitolla yksityisautoilun rajoittaminen liittyy paitsi ilmastotavoitteiden saavuttamiseen, myös ihmisten psyykkiseen hyvinvointiin ja autottoman kaupunkirakenteen tukemiseen. Perussuomalaiset puolestaan esittävät maltillisen talouspolitiikan olevan puolueelle tärkeä asia. Talouspolitiikka ei Perussuomalaisten mukaan saa taantua liian kunnianhimoisen ympäristöpolitiikan vuoksi. Puolueella autoilun ensisijaisuus liikkumismuotona korostuu varsinkin maaseudun arkielämään viittaavissa kannanotoissa. Sähköautoihin liittyvä tosiasiallinen ympäristöä ja taloutta kuormittava vaikutus korostuu voimakkaasti Perussuomalaisten energiapoliittisissa tavoitteissa. Samoin puolue vastustaa liikennepolttoaineiden jakeluvelvoitetta.
Yksityisautoilu voidaan politiikan tutkimuksen kontekstissa hahmottaa moniulotteisena elämäntapakysymyksenä, jonka puolesta voidaan puhua esimerkiksi vetoamalla arkitodellisuuden pitkiin välimatkoihin ja julkisen liikenteen toimimattomuuteen tietyillä asuinseuduilla. Voimistuvan kaupungistumisen myötä autoilu ei enää yhä suuremmalle osalle ihmisistä ole ehdoton välttämättömyys. Liikenteen päästöjen haitallisuus on kiistämätön tosiasia liikenteen vielä pohjautuessa öljypohjaisiin polttoaineisiin. Tutkielmani pohjautuu yksityisautoilun politisoitumiseen. Tutkimusperiodi käsittää vuodet 2018–2023.
Vertailukelpoinen aineistoni koostuu Vihreän liiton ja Perussuomalaisten vuosien 2019 eduskuntavaaliohjelmista ja vuoden 2023 eduskuntavaalien alla julkaistuista poliittisista erityisohjelmista. Näihin lukeutuivat mainittujen puolueiden ajantasaiset energiapoliittiset ja aluepoliittiset ohjelmat. Lisäksi analysoin Vihreän sekä Perussuomalaisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoroja valtiopäivävuosilta 2018 ja 2022. Vihreää liittoa koskevasta aineistosta löysin yhteensä 16 liikennepoliittista diskurssia, kun taas Perussuomalaisten kohdalla poliittisten diskurssien kokonaismääräksi muodostui yhdeksän.
Vihreä liitto korostaa ympäristöystävällisten liikennemuotojen ensisijaisuutta luoden mielikuvaa polttomoottoroidun yksityisautoilun asemasta suurena saastuttajana, jonka kuriin saaminen on yhteisen edun mukaista. Vihreällä liitolla yksityisautoilun rajoittaminen liittyy paitsi ilmastotavoitteiden saavuttamiseen, myös ihmisten psyykkiseen hyvinvointiin ja autottoman kaupunkirakenteen tukemiseen. Perussuomalaiset puolestaan esittävät maltillisen talouspolitiikan olevan puolueelle tärkeä asia. Talouspolitiikka ei Perussuomalaisten mukaan saa taantua liian kunnianhimoisen ympäristöpolitiikan vuoksi. Puolueella autoilun ensisijaisuus liikkumismuotona korostuu varsinkin maaseudun arkielämään viittaavissa kannanotoissa. Sähköautoihin liittyvä tosiasiallinen ympäristöä ja taloutta kuormittava vaikutus korostuu voimakkaasti Perussuomalaisten energiapoliittisissa tavoitteissa. Samoin puolue vastustaa liikennepolttoaineiden jakeluvelvoitetta.