”Sillä välin oli metsä taas alkanut hengittää”: Vähäeleisen tyylin säilyttäminen käännöksessä
Nurminen, Mirja (2024)
Nurminen, Mirja
2024
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriohjelma - Master's Programme in Multilingual Communication and Translation Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-05-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404305082
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404305082
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan vähäeleistä tyyliä ja kääntäjän kompetensseja käännöstieteen ja kaunokirjallisuuden kontekstissa. Tutkielman tavoitteena on esittää määritelmiä vähäeleiselle tyylille ja selvittää, mitkä tekijät voivat vaikuttaa vähäeleisen tyylin siirtymisessä käännökseen. Lisäksi tutkielman avulla tarkastellaan vähäeleisen tyylin kääntämisen edellyttämiä kääntäjän kompetensseja. Tutkimusaiheen idea kehittyi tutkielman tekijän lukukokemuksen ja teoksesta kirjoitettujen kirja-arvostelujen kautta. Tutkielman taustalla on myös tavoite tuoda esille kääntäjän työssä tarvittavia kompetensseja ja lisätä täten tietoisuutta kääntäjän ammatissa vaadittavasta osaamisesta.
Aineistona tässä pro gradu -tutkielmassa käytettiin saksankielistä alkuperäisteosta Ein ganzes Leben ja sen suomenkielistä käännöstä Kokonainen elämä. Alkuperäisen teoksen on kirjoittanut Robert Seethaler ja suomennoksen on tehnyt Raimo Salminen. Aineisto rajattiin teoksissa esiintyviin luontoaiheisiin kielikuviin. Aineistona hyödynnettiin myös teoksista kirjoitettuja kirja-arvioita, jotka ovat julkaistuna erilaisilla kirja-aiheisilla blogialustoilla.
Aineistoa analysoitiin kontrastiivisen tekstilajitutkimuksen, kognitiivisen kielen- ja tyylintutkimuksen sekä käännössiirtymien kautta. Aineiston analyysissa kielikuvia tarkasteltiin taulukoitujen esimerkkien avulla. Tutkielmassa selvisi, että vähäeleisyyttä tukevia tekijöitä ovat kielikuvat, kuvaavat sanavalinnat sekä lähtötekstiä mukaileva kääntäminen. Vapaavalintaisia käännössiirtymiä voi havaita erityisesti kuvaavien sanavalintojen kohdalla. Vähäeleisen tyylin kääntämiseen tarvittavista kääntäjän kompetensseista olennaisiksi osoittautuivat erityisesti kääntämisprosessin hallitseminen, kaksikielisyyden kompetenssi ja kulttuurintuntemus tämän tutkielman aineiston analyysin perusteella. Lisäksi luovuuteen ja taiteelliseen ymmärrykseen liittyvät kognitiiviset taidot sekä henkilökohtaiset ominaispiirteet lienevät eduksi vähäeleisen tyylin kääntämisessä. Tutkielman pohjalta vähäeleisen tyylin tutkimista voisi jatkaa muiden teoksien vertailussa tai yhden kääntäjän useamman teoksen tarkastelussa.
Aineistona tässä pro gradu -tutkielmassa käytettiin saksankielistä alkuperäisteosta Ein ganzes Leben ja sen suomenkielistä käännöstä Kokonainen elämä. Alkuperäisen teoksen on kirjoittanut Robert Seethaler ja suomennoksen on tehnyt Raimo Salminen. Aineisto rajattiin teoksissa esiintyviin luontoaiheisiin kielikuviin. Aineistona hyödynnettiin myös teoksista kirjoitettuja kirja-arvioita, jotka ovat julkaistuna erilaisilla kirja-aiheisilla blogialustoilla.
Aineistoa analysoitiin kontrastiivisen tekstilajitutkimuksen, kognitiivisen kielen- ja tyylintutkimuksen sekä käännössiirtymien kautta. Aineiston analyysissa kielikuvia tarkasteltiin taulukoitujen esimerkkien avulla. Tutkielmassa selvisi, että vähäeleisyyttä tukevia tekijöitä ovat kielikuvat, kuvaavat sanavalinnat sekä lähtötekstiä mukaileva kääntäminen. Vapaavalintaisia käännössiirtymiä voi havaita erityisesti kuvaavien sanavalintojen kohdalla. Vähäeleisen tyylin kääntämiseen tarvittavista kääntäjän kompetensseista olennaisiksi osoittautuivat erityisesti kääntämisprosessin hallitseminen, kaksikielisyyden kompetenssi ja kulttuurintuntemus tämän tutkielman aineiston analyysin perusteella. Lisäksi luovuuteen ja taiteelliseen ymmärrykseen liittyvät kognitiiviset taidot sekä henkilökohtaiset ominaispiirteet lienevät eduksi vähäeleisen tyylin kääntämisessä. Tutkielman pohjalta vähäeleisen tyylin tutkimista voisi jatkaa muiden teoksien vertailussa tai yhden kääntäjän useamman teoksen tarkastelussa.