Inwiefern beeinflusste der Zweite Weltkrieg die Psyche ehemaliger Wehrmachtssoldaten? : Eine Analyse anhand des Werkes „Zwischen Trauma und Rechtfertigung“

Abstract

In dieser Bachelorarbeit wird der Einfluss des Zweiten Weltkrieges auf die Psyche des Men-schen untersucht. Als Material dient Ute Manks Buch „Zwischen Trauma und Rechtfertigung – Wie sich ehemalige Wehrmachtssoldaten an den Krieg erinnern“, in dem Interviews mit ehema-ligen Wehrmachtssoldaten verschriftlich wurden. Die Wehrmacht bezeichnet alle deutschen Streitkräfte während des Zeitraums von 1935 bis 1945. Die Interviews werden anhand einer qualitativen Inhaltsanalyse angelehnt an Mayring analysiert. Dabei wird sich anhand eines Ka-tegoriensystems orientiert, wobei die Kategorien direkt aus dem untersuchten Material, in die-sem Fall den Interviews, abgeleitet werden. Daraufhin werden bestimmte Oberkategorien iden-tifiziert und verwendet, um das Material zu codieren. Diese Oberkategorien sind in dieser Ar-beit: Erinnerungen, Abwehrmechanismen und heutige Position. Bei der Codierung wird das Material sorgfältig Zeile für Zeile durchgearbeitet. Dabei werden die relevanten Informationen anhand des festgelegten Kategoriensystems extrahiert und zugeordnet.

Im Theorieteil werden zentrale Begriffe, die für die Analyse relevant sind, definiert, damit man diese auf die Interviews beziehen kann. Trauma, Todestrieb, Angst und Abwehrmechanismen werden erläutert und ein psychoanalytisch orientierter Erklärungsansatz wird vorgestellt.

In der Analyse werden folgende Aspekte untersucht: Wieso sie zur Wehrmacht gingen, welche Abwehrmechanismen bei ihnen auftreten und inwiefern der Zweite Weltkrieg die Psyche des Menschen beeinflusste. Diese Aspekte werden anhand der Erinnerungen der Wehrmachtssol-daten in Bezug auf die Geschehnisse, ihre Selbstwahrnehmung und ihre Motivation untersucht. Zudem wird die Selbstwahrnehmung bezüglich auf ein Trauma untersucht. Einerseits werden Abwehrmechanismen erforscht, die auftreten, wenn es zur Entscheidung kommt, in die Wehr-macht zu gehen, und zu anderen werden die Mechanismen untersucht, die aus den Traumata entstehen.

Die Analyse dieser Bachelorarbeit zeigt, dass der Zweite Weltkrieg tiefe psychische Auswirkun-gen auf Überlebende hat, die mit veränderten Erinnerungen, Zweifeln an der Realität und star-ken Traumata konfrontiert sind. Die ehemaligen Wehrmachtssoldaten verwenden verschiedene Abwehrmechanismen wie Projektion, Rationalisierung und Verdrängung, um mit traumatischen Erfahrungen umzugehen. Die Interviewten widersprechen sich, verdrehen die Wahrheit und kämpfen mit starken Schuldgefühlen, während sie sich in die Opferrolle begeben und emotional sind. Die Unterstützung des Krieges sowie die Hingabe zu Hitler werden durch Identifikation und Introjektion erklärt. Man kann außerdem erkennen, dass Hitlers Strategie sich als erfolg-reich erwies und die Befolgung seiner Befehle durch eine psychoanalytische Perspektive erklärt werden können. Als Massenführer trat er anstelle des individuellen Ideals und setzte das Ge-wissen außer Kraft, indem er neue Ideale etablierte.

Tässä kandidaatintyössä analysoidaan toisen maailmansodan vaikutusta ihmisen psyykeen. Aineistona käytetään Ute Mankin kirjaa ”Trauman ja oikeutuksen välillä - Miten entiset Wehrmachtin sotilaat muistavat sodan”, johon on kirjattu ylös entisten Wehrmachtin sotilaiden haastatteluja. Termi ”Wehrmacht” tarkoittaa kaikkia Saksan asevoimia vuosina 1935-1945. Haastattelut analysoidaan Mayringin teoriaan perustuvan laadullisen sisällönanalyysin avulla. Tämä analyysi perustuu kategoriajärjestelmään, jossa kategoriat johdetaan suoraan analysoidusta aineistosta, tässä tapauksessa haastatteluista. Tämän jälkeen tunnistetaan tietyt yläluokat, joita käytetään aineiston koodaamiseen. Nämä yläluokat tässä työssä ovat: muistot, puolustusmekanismit ja nykytilanne. Koodausprosessin aikana aineisto käydään huolellisesti läpi rivi riviltä. Olennainen tieto poimitaan ja luokitellaan käyttäen laadittua kategoriajärjestelmää.

Teoriaosuudessa määritellään analyysin kannalta olennaiset avaintermit, jotta ne voidaan suhteuttaa haastatteluihin. Termit kuten trauma, kuolemanvietti, pelko ja puolustusmekanismit selitetään ja psykoanalyyttisesti suuntautunut selitysmalli esitellään.

Analyysissä tarkastellaan seuraavia näkökohtia: miksi entiset sotilaat liittyivät Wehrmachtiin, mitä puolustusmekanismeja heillä esiintyy ja missä määrin toinen maailmansota vaikutti ihmisen psyykeen. Näitä näkökohtia analysoidaan Wehrmachtin sotilaiden kokemuksiin liittyvien muistojen, heidän minäkuvansa ja motivaationsa perusteella. Lisäksi tutkitaan itsetuntemusta traumasta ja puolustusmekanismeja, jotka ovat yhteydessä päätökseen liittyä Wehrmachtiin sekä toisaalta myös entisten sotilaiden traumoihinsa.

Tämän kandidaatintyön analyysi osoittaa, että toisella maailmansodalla on syvä psykologinen vaikutus selviytyjiin, jotka joutuvat kohtaamaan muuttuneita muistoja, epäilyksiä todellisuudesta ja voimakkaita traumoja. Entiset Wehrmachtin sotilaat käyttävät erilaisia puolustusmekanismeja, kuten projisointia, rationalisointia ja tukahduttamista traumaattisten kokemusten käsittelemiseksi. Haastateltavat ovat ristiriidassa itsensä kanssa, vääristelevät totuutta ja kamppailevat voimakkaiden syyllisyydentunteiden kanssa, samalla kun he uhriutuvat ja ovat tunteellisia. So-dan tukeminen sekä Hitlerin palvominen selittyvät samaistumisella ja sisällytyksellä. Voidaan myös todeta, että Hitlerin strategia osoittautui onnistuneeksi ja että hänen käskyjensä noudattaminen voidaan selittää psykoanalyyttisestä näkökulmasta. Joukkojen johtajana hän korvasi yksilöllisen ihanteen ja ohitti omantunnon luomalla uusia ihanteita.