"Mies raiskattiin törkeästi" : Diskurssianalyysi tekijän ja uhrin kuvailusta seksuaalirikosuutisoinnissa

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkastelen seksuaalirikoksia käsitteleviä verkkouutisia siitä näkökulmasta, miten ne kuvailevat sekä rikoksen tekijää että uhria. Tutkin erityisesti sitä, mitä mediat kertovat jo tuomitusta seksuaalirikoksen tekijästä ja sitä, miten ja millä termein rikoksen tekijää ja uhria on uutisjutuissa kuvattu tai onko näistä jompikumpi häivytetty kokonaan pois passiivilla.

Tutkimukseni aineistona toimii kahden ison suomalaismedian, Ylen ja Ilta-Sanomien verkkouutiset vuodelta 2023. Aineistossa ovat ne seksuaalirikokset, joista molemmat mediat uutisoivat. Tämä mahdollistaa medioiden paremman vertailun. Tutkielma on luonteeltaan laadullinen ja sen metodologisena lähtökohtana toimii kriittinen diskurssianalyysi.

Aineistosta paikantuu neljä erilaista diskurssia: uhriksi joutumisen diskurssi, lasten suojelun diskurssi, avoimen kuvailun diskurssi ja sukupuolen häivyttämisen diskurssi. Diskurssianalyysi osoittaa, että passiivia käytetään uutisissa melko harvoin häivyttämään rikoksen tekijää. Otsikoista uhri häivytetään pois tekijää useammin. Pääosin kuvailuun käytetään sukupuolta ja ikää niin tekijästä kuin uhrista. Ilta-Sanomat kuvailee Yleen verrattuna rikostapahtumia laajemmin ja yksityiskohtaisemmin, sekä henkilöi tekijän useammin tämän koko nimellä.

Tutkimus tuo esiin medioiden toimintakulttuuria ja tarjoaa varsinkin rikostoimittajan työtä tekeville eväitä siihen, miten rikoksen tekijää ja uhria voi eri sanavalinnoin kuvailla. Tutkimuksella voi osallistua keskusteluun siitä, suojeleeko media myös rikollisia samalla, kun uhrien henkilöllisyyttä varjellaan. Tällä on paikkansa rikosjournalismin tutkimuksessa, sillä tekijyyden kuvaamista rikosuutisoinnissa on analysoitu varsin vähän. Tulevaisuudessa tutkimukseen voi ammentaa toimittajien omaa näkemystä kuvaillessaan rikoksen osapuolia.