Hybridijärjestelmien käyttö laivoissa
Venäläinen, Henry (2024)
Venäläinen, Henry
2024
Tekniikan ja luonnontieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Engineering and Natural Sciences
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-05-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404305035
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404305035
Tiivistelmä
EU:n ja Kansainvälinen merenkulkujärjestön (IMO) asettamien tavoitteiden mukaan meriliikenteen päästöjä olisi alennettava jopa 80 % vuoteen 2040 mennessä. Nämä tavoitteet ovat saaneet meriteollisuuden yritykset kehittämään vaihtoehtoisia energialähteitä, kuten uusia polttoaineita tai sähköjärjestelmien käyttöä merialuksissa. Myös varustamot vaativat yhä ekologisempia aluksia heidän laivastoihinsa.
Työn tavoitteena oli selvittää, mikä on johtanut alusten osittaiseen sähköistymiseen vii-me vuosina ja miten hybridijärjestelmällä voidaan säästää polttoainetta tai laskea päästöjä. Työ on kirjallisuuskatsaus ja lähteinä käytettiin pääasiassa vain muutaman vuoden vanhoja töitä. Työssä hyödynnettiin ChatGPT-tekoälyä alustavan sisällysluettelon muodostamiseen. Lähteistä huomattiin, että varsinaisia tutkimustuloksia sähköjärjestelmän vaikutuksesta aluksen polttoai-neenkulutukseen ei ollut juurikaan saatavilla järjestelmävalmistajien nettisivujen lisäksi.
Työssä havaittiin, että akullisen hybridijärjestelmän vaikutus oli käytännössä mitätön sy-vänmeren aluksissa kuten maanosien väliset rahtilaivat, jotka ajavat pitkää tasaista reittiä. Pari-haiksi hybridijärjestelmän käyttökohteiksi ilmeni laajan käyttöprofiilin omaavat alukset, joiden kuormitus vaihtelee suuresti tai kuormitus on todella epätasaista. Tallaisia aluksia ovat esimer-kiksi jäänmurtajat, hinaajat tai lautat.
Merialusten energiakulutus on suuri ja akustot vaatisivat suuret latausvirrat. Näistä syistä latausjärjestelmien rakentaminen on hankalaa. Työssä todettiin akullisten täysin sähköisten alus-ten soveltuvan parhaiten toistuville lyhyen matka-ajan reiteille, joissa voidaan helposti rakentaa latausinfrastuktuuri kyseiselle alukselle. Itämeri ja varsinkin Suomen laivaliikenne nähtiin potenti-aaliseksi alueeksi akullisten alusten käyttöön lyhyiden matkanpituuksien sekä vaihtelevien jää-ominaisuuksien vuoksi.
Sähköhybridipropulsiolla saadaan laajennettua aluksen käyttöprofiilia laajemmalle nope-ausalueelle. Koko käyttöiän aikana käyttötapa tai nopeus voi muuttua suuresti vaikuttaen hyö-tysuhteeseen. Vaikka hyötysuhteen erot ovat pieniä, suurten energiakulutusten takia säästöt skaalatuvat nopeasti sekä polttoaineessa että päästöissä.
Työn tavoitteena oli selvittää, mikä on johtanut alusten osittaiseen sähköistymiseen vii-me vuosina ja miten hybridijärjestelmällä voidaan säästää polttoainetta tai laskea päästöjä. Työ on kirjallisuuskatsaus ja lähteinä käytettiin pääasiassa vain muutaman vuoden vanhoja töitä. Työssä hyödynnettiin ChatGPT-tekoälyä alustavan sisällysluettelon muodostamiseen. Lähteistä huomattiin, että varsinaisia tutkimustuloksia sähköjärjestelmän vaikutuksesta aluksen polttoai-neenkulutukseen ei ollut juurikaan saatavilla järjestelmävalmistajien nettisivujen lisäksi.
Työssä havaittiin, että akullisen hybridijärjestelmän vaikutus oli käytännössä mitätön sy-vänmeren aluksissa kuten maanosien väliset rahtilaivat, jotka ajavat pitkää tasaista reittiä. Pari-haiksi hybridijärjestelmän käyttökohteiksi ilmeni laajan käyttöprofiilin omaavat alukset, joiden kuormitus vaihtelee suuresti tai kuormitus on todella epätasaista. Tallaisia aluksia ovat esimer-kiksi jäänmurtajat, hinaajat tai lautat.
Merialusten energiakulutus on suuri ja akustot vaatisivat suuret latausvirrat. Näistä syistä latausjärjestelmien rakentaminen on hankalaa. Työssä todettiin akullisten täysin sähköisten alus-ten soveltuvan parhaiten toistuville lyhyen matka-ajan reiteille, joissa voidaan helposti rakentaa latausinfrastuktuuri kyseiselle alukselle. Itämeri ja varsinkin Suomen laivaliikenne nähtiin potenti-aaliseksi alueeksi akullisten alusten käyttöön lyhyiden matkanpituuksien sekä vaihtelevien jää-ominaisuuksien vuoksi.
Sähköhybridipropulsiolla saadaan laajennettua aluksen käyttöprofiilia laajemmalle nope-ausalueelle. Koko käyttöiän aikana käyttötapa tai nopeus voi muuttua suuresti vaikuttaen hyö-tysuhteeseen. Vaikka hyötysuhteen erot ovat pieniä, suurten energiakulutusten takia säästöt skaalatuvat nopeasti sekä polttoaineessa että päästöissä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8918]