Nollakorkoisten talletustilien hyödyntäminen talouden kasvun edistämiseksi
Lehtinen, Elina (2024)
2024
Kauppatieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-05-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404294805
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404294805
Tiivistelmä
Suomalaisilla pankkitileillä oli 2023 elokuussa 109,9 miljardia euroa 0,78 %:n keskimääräisellä korolla. Samaan aikaan Suomen talouskasvu on ollut pitkään hitaampaa kuin kilpailijamaiden. Suomen talouskasvua rasittaa työntuottavuuden lasku ja ikääntyvä väestö.
Tässä tutkimuksessa tutkitaan suomalaisten kotitalouksien sijoittamisen yhteyttä bruttokansantuotteeseen. Tutkimuskysymys kuulukin, mitä bruttokansantuotteelle tapahtuisi, jos suomalaiset kotitaloudet siirtäisivät osan pankkitalletuksistaan sijoituksiin.
Aluksi tutkitaan Suomen talouden taloudellisia lukuja ja niiden kehitystä. Tausta-aineistossa tuodaan esille kotitalouksien rooli talouskasvussa. Lisäksi tarkastellaan aiempaa tutkimusaineistoa aiheesta. Tausta-aineiston tarkoituksena on tuoda esille, miksi aihe on ajankohtainen ja merkittävä. Tutkimuksessa käytettävä aineisto on kerätty Tilastokeskuksen kahdesta eri kansantalouden tietokannasta.
Tutkimuksen aineiston muuttujat ovat bruttokansantuote, kotitalouksien talletukset ja kotitalouksien sijoitukset. Aineiston muuttujat ovat voimakkaasti korreloituneet keskenään, minkä vuoksi tutkimuksessa käytetään erilaisia menetelmiä. Empiirisen vaiheen aluksi tutkitaan aineiston korrelaatiota, stationaarisuutta ja yhteisintegroituneisuutta mallien sopivuuden arvioimiseksi. Tutkimuksessa käytetään autoregressiivistä integraatiomallia seuraavan viiden vuoden mallintamiseen. Empiirisen vaiheen lopuksi käytetään vektoriautoregressiivistä mallia, josta saadaan regressioyhtälö. Regressioyhtälö kertoo, miten bruttokansantuote muuttuu jos 5, 10 tai 15 prosenttia talletuksista siirrettäisiin sijoituksiin.
Tutkimustuloksena on, että talletuksien siirtämisellä sijoituksiin olisi positiivinen yhteys bruttokansantuotteeseen. Pitkällä aikavälillä yhteys korostuu verotulojen kasvun myötä. Lyhyellä aikavälillä yhteys on heikosti positiivinen. Tutkimustuloksia tulisi kuitenkin tarkastella varoen, koska tutkimus ei ota huomioon riskitekijöitä, joita talletuspaolla olisi, esimerkiksi pankkien luotonantokykyyn. Tulokset antavat viitteitä, että aihetta tulisi tutkia enemmän riskitekijät huomioon ottaen ja erilaisia aineistoja hyödyntäen.
Tässä tutkimuksessa tutkitaan suomalaisten kotitalouksien sijoittamisen yhteyttä bruttokansantuotteeseen. Tutkimuskysymys kuulukin, mitä bruttokansantuotteelle tapahtuisi, jos suomalaiset kotitaloudet siirtäisivät osan pankkitalletuksistaan sijoituksiin.
Aluksi tutkitaan Suomen talouden taloudellisia lukuja ja niiden kehitystä. Tausta-aineistossa tuodaan esille kotitalouksien rooli talouskasvussa. Lisäksi tarkastellaan aiempaa tutkimusaineistoa aiheesta. Tausta-aineiston tarkoituksena on tuoda esille, miksi aihe on ajankohtainen ja merkittävä. Tutkimuksessa käytettävä aineisto on kerätty Tilastokeskuksen kahdesta eri kansantalouden tietokannasta.
Tutkimuksen aineiston muuttujat ovat bruttokansantuote, kotitalouksien talletukset ja kotitalouksien sijoitukset. Aineiston muuttujat ovat voimakkaasti korreloituneet keskenään, minkä vuoksi tutkimuksessa käytetään erilaisia menetelmiä. Empiirisen vaiheen aluksi tutkitaan aineiston korrelaatiota, stationaarisuutta ja yhteisintegroituneisuutta mallien sopivuuden arvioimiseksi. Tutkimuksessa käytetään autoregressiivistä integraatiomallia seuraavan viiden vuoden mallintamiseen. Empiirisen vaiheen lopuksi käytetään vektoriautoregressiivistä mallia, josta saadaan regressioyhtälö. Regressioyhtälö kertoo, miten bruttokansantuote muuttuu jos 5, 10 tai 15 prosenttia talletuksista siirrettäisiin sijoituksiin.
Tutkimustuloksena on, että talletuksien siirtämisellä sijoituksiin olisi positiivinen yhteys bruttokansantuotteeseen. Pitkällä aikavälillä yhteys korostuu verotulojen kasvun myötä. Lyhyellä aikavälillä yhteys on heikosti positiivinen. Tutkimustuloksia tulisi kuitenkin tarkastella varoen, koska tutkimus ei ota huomioon riskitekijöitä, joita talletuspaolla olisi, esimerkiksi pankkien luotonantokykyyn. Tulokset antavat viitteitä, että aihetta tulisi tutkia enemmän riskitekijät huomioon ottaen ja erilaisia aineistoja hyödyntäen.