Työn sosiaalisten ja organisatoristen voimavaratekijöiden yhteys työtyytyväisyyteen ja työpaikan vaihtoaikeisiin
Vepsäläinen, Annika (2024)
Vepsäläinen, Annika
2024
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-05-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404305029
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404305029
Tiivistelmä
Tämän kvantitatiivisen tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten työn sosiaaliset ja organisatoriset voimavaratekijät ovat yhteydessä työtyytyväisyyteen ja työpaikan vaihtoaikeisiin. Tutkimuksen osallistujat olivat työntekijöitä kahdesta suomalaisesta tekniikan alan yrityksestä. Työn voimavaroina tarkasteltiin yksilön ja ryhmän yhteensopivuutta, distributiivista oikeudenmukaisuutta, tunnustuksen saamista asiantuntijuudesta ja kongruenssia organisaation ja työntekijän tavoitteiden välillä. Työtyytyväisyyden, työpaikan vaihtoaikeiden ja työn voimavarojen tarkastelua voidaan pitää merkittävänä työhyvinvoinnin ja organisaation menestyksen näkökulmista. Taustalla olevana laajana teoreettisena viitekehyksenä oli työn vaatimusten ja voimavarojen (JD-R) malli. Työn vaatimusten ja voimavarojen mallin avulla on mahdollista tarkastella työntekijöiden työhyvinvoinnin muodostumista.
Tutkimuksen aineisto (N = 153) on kerätty sähköisesti kyselylomakkeella vuosina 2018-2019 osana Tampereen yliopiston Professional Growth and Learning -tutkimusryhmän (PGL) WORKEE-hanketta. Aineistoa tarkasteltiin aluksi kuvailevilla tunnusluvuilla ja Pearsonin tulomomenttikorrelaatiokertoimella. Aineiston varsinaisena analyysimenetelmänä molempien tutkimuskysymysten kohdalla käytettiin rakenneyhtälömallinnusta.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että tunnustuksen saaminen asiantuntijuudesta ja kongruenssi organisaation ja työntekijän tavoitteiden välillä selittivät työtyytyväisyyttä. Työpaikan vaihtoaikeita selittivät yksilön ja ryhmän yhteensopivuus, distributiivinen oikeudenmukaisuus ja tunnustus asiantuntijuudesta. Tuloksissa korostuu erityisesti tunnustuksen saamisen merkitys sen ollessa yhteydessä sekä työtyytyväisyyteen että työpaikan vaihtoaikeisiin. Tulosten perusteella työtyytyväisyyden lisäämiseksi organisaatioissa olisi tärkeää kiinnittää huomiota tunnustamisen käytäntöihin sekä organisaation ja työntekijän tavoitteiden yhteneväisyyden vahvistamiseen. Mahdollisen vaihtuvuuden kannalta tulokset osoittavat yksilön ja ryhmän yhteensopivuuden, resurssien oikeudenmukaisen jakautumisen suhteessa panoksiin ja tuloksiin sekä tunnustuksen tärkeyden. Tulokset tarjoavat organisaatioille tietoa sellaisista työhön liittyvistä sosiaalisista ja organisatorisista voimavaratekijöistä, joihin organisaatioiden katsotaan voivan vaikuttaa.
Tutkimuksen aineisto (N = 153) on kerätty sähköisesti kyselylomakkeella vuosina 2018-2019 osana Tampereen yliopiston Professional Growth and Learning -tutkimusryhmän (PGL) WORKEE-hanketta. Aineistoa tarkasteltiin aluksi kuvailevilla tunnusluvuilla ja Pearsonin tulomomenttikorrelaatiokertoimella. Aineiston varsinaisena analyysimenetelmänä molempien tutkimuskysymysten kohdalla käytettiin rakenneyhtälömallinnusta.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että tunnustuksen saaminen asiantuntijuudesta ja kongruenssi organisaation ja työntekijän tavoitteiden välillä selittivät työtyytyväisyyttä. Työpaikan vaihtoaikeita selittivät yksilön ja ryhmän yhteensopivuus, distributiivinen oikeudenmukaisuus ja tunnustus asiantuntijuudesta. Tuloksissa korostuu erityisesti tunnustuksen saamisen merkitys sen ollessa yhteydessä sekä työtyytyväisyyteen että työpaikan vaihtoaikeisiin. Tulosten perusteella työtyytyväisyyden lisäämiseksi organisaatioissa olisi tärkeää kiinnittää huomiota tunnustamisen käytäntöihin sekä organisaation ja työntekijän tavoitteiden yhteneväisyyden vahvistamiseen. Mahdollisen vaihtuvuuden kannalta tulokset osoittavat yksilön ja ryhmän yhteensopivuuden, resurssien oikeudenmukaisen jakautumisen suhteessa panoksiin ja tuloksiin sekä tunnustuksen tärkeyden. Tulokset tarjoavat organisaatioille tietoa sellaisista työhön liittyvistä sosiaalisista ja organisatorisista voimavaratekijöistä, joihin organisaatioiden katsotaan voivan vaikuttaa.