Poliisi pyytää havaintoja: Analyysi Suomen poliisin tuottamista sosiaalisen median sisällöistä
Koski, Julia (2024)
Koski, Julia
2024
Journalistiikan maisteriohjelma - Master's Programme in Journalism
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-05-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404284727
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404284727
Tiivistelmä
Nykyaikana poliisi voi viestiä sosiaalisen median kautta suoraan kansalaisille ilman, että toimittajat toimisivat välikätenä. Tämä on muuttanut poliisin ja median välistä suhdetta, jota on usein aiemmin kuvattu symbioosina. Tässä tutkielmassa tarkoituksenani on kartoittaa, millaista poliisin viestintä on sosiaalisessa mediassa nykypäivänä sekä pohtia sen suhdetta perinteisen journalismin sekä poliisin väliseen yhteistyöhön.
Käyn tutkielmassa ensin läpi poliisin viestintää sekä poliisin ja journalismin välistä viestintäsuhdetta. Sen jälkeen taustoitan tätä tutkielmaa myös avaamalla sosiaalisen median historiaa ja sen toimintalogiikka. Perehdyn myös poliisin viestintäsuhteeseen.
Gradun empiirinen aineisto koostuu poliisin sosiaalisessa mediassa tekemistä postauksista, jotka on kerätty Instagramista ja viestintäpalvelu X:stä. Postauksia on kerätty kuukauden aikavälillä 22. syyskuuta ja 22. lokakuuta välisenä aikana vuonna 2023. Empiirinen analyysi sijoittuu ajankohtaan, jolloin poliisi toimi vielä aktiivisesti viestipalvelu X:ssä (entinen Twitter). Sittemmin poliisi on lopettanut operatiivisen tiedottamisen X-sovelluksessa, mikä enteilee muutoksia poliisin someviestinnässä.
Pyrin ensin empiirisessä analyysissä luomaan kokonaiskuvaa siitä, kuinka aktiivista poliisin viestintä on sosiaalisessa mediassa vertailemalla eri poliisilaitosten tekemien postausten määriä eri alustoilla. Halusin selvittää millaisia sisältöjä poliisi tuottaa sosiaaliseen mediaan ja millaisia painopisteitä sisällöillä on. Aineistosta nousi esiin viisi eri teemaa, joita olivat tiedottaminen, poliisin työstä kertominen, kansalaisten ohjeistaminen, kansalaisten osallistaminen ja uusien poliisien houkutteleminen. Kaikki postaukset jaettiin näihin viiteen teemaan sisällöissä olevien aiheiden perusteella. Analysoin teemojen postauksia sekä visuaalisuuden että tekstin osalta. Pyrkimykseni oli havainnoida, millaisia sisältöjä poliisi julkaisee sekä miten ja millaisella sävyllä poliisi viestii ja vastata sen kautta tutkimuskysymyksiini.
Tulokset osoittavat, että poliisin viestinnässä korostuu operatiivinen tiedottaminen. Poliisin viestintä on pääasiassa viranomaisille tyypillistä yksisuuntaista viestintää. Sosiaalinen media tarjoaa mahdollisuuden myös rennompaan ilmiömäisempään viestintään. Poliisi hyödyntää tätä mahdollisuutta vaihtelevasti. Sosiaalisessa mediassa poliisi voi luoda itsestään sellaista kuvaa kuin haluaa ilman, että toimittajat toimivat välikätenä.
Käyn tutkielmassa ensin läpi poliisin viestintää sekä poliisin ja journalismin välistä viestintäsuhdetta. Sen jälkeen taustoitan tätä tutkielmaa myös avaamalla sosiaalisen median historiaa ja sen toimintalogiikka. Perehdyn myös poliisin viestintäsuhteeseen.
Gradun empiirinen aineisto koostuu poliisin sosiaalisessa mediassa tekemistä postauksista, jotka on kerätty Instagramista ja viestintäpalvelu X:stä. Postauksia on kerätty kuukauden aikavälillä 22. syyskuuta ja 22. lokakuuta välisenä aikana vuonna 2023. Empiirinen analyysi sijoittuu ajankohtaan, jolloin poliisi toimi vielä aktiivisesti viestipalvelu X:ssä (entinen Twitter). Sittemmin poliisi on lopettanut operatiivisen tiedottamisen X-sovelluksessa, mikä enteilee muutoksia poliisin someviestinnässä.
Pyrin ensin empiirisessä analyysissä luomaan kokonaiskuvaa siitä, kuinka aktiivista poliisin viestintä on sosiaalisessa mediassa vertailemalla eri poliisilaitosten tekemien postausten määriä eri alustoilla. Halusin selvittää millaisia sisältöjä poliisi tuottaa sosiaaliseen mediaan ja millaisia painopisteitä sisällöillä on. Aineistosta nousi esiin viisi eri teemaa, joita olivat tiedottaminen, poliisin työstä kertominen, kansalaisten ohjeistaminen, kansalaisten osallistaminen ja uusien poliisien houkutteleminen. Kaikki postaukset jaettiin näihin viiteen teemaan sisällöissä olevien aiheiden perusteella. Analysoin teemojen postauksia sekä visuaalisuuden että tekstin osalta. Pyrkimykseni oli havainnoida, millaisia sisältöjä poliisi julkaisee sekä miten ja millaisella sävyllä poliisi viestii ja vastata sen kautta tutkimuskysymyksiini.
Tulokset osoittavat, että poliisin viestinnässä korostuu operatiivinen tiedottaminen. Poliisin viestintä on pääasiassa viranomaisille tyypillistä yksisuuntaista viestintää. Sosiaalinen media tarjoaa mahdollisuuden myös rennompaan ilmiömäisempään viestintään. Poliisi hyödyntää tätä mahdollisuutta vaihtelevasti. Sosiaalisessa mediassa poliisi voi luoda itsestään sellaista kuvaa kuin haluaa ilman, että toimittajat toimivat välikätenä.