Generatiiviset tekoälytyökalut tietotyössä : Uhat ja mahdollisuudet
Tuominen, Sakari (2024)
Tuominen, Sakari
2024
Tietojohtamisen DI-ohjelma - Master's Programme in Information and Knowledge Management
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-05-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404305003
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404305003
Tiivistelmä
Generatiivisten tekoälytyökalujen tarjonta ja sen myötä niiden käyttö ovat kasvaneet räjähdysmäisesti viime vuosien aikana. Suurille kielimalleille pohjautuvat generatiiviset tekoälytyökalut kykenevät tuottamaan dataa käyttäjän pyynnöstä. Kyseisten työkalujen potentiaali on noteerattu useilla aloilla, ja aihe on herättänyt keskustelua laajalti mediassa. Generatiivisten tekoälytyökalujen käytön yleistyessä ja vaikutusten kasvaessa nousee tarve kehittää tehokkaita ja turvallisia toimintamalleja työkalujen käytön ympärille, jotta niiden potentiaali voidaan valjastaa mahdollisimman hyvin tuottamaan arvoa kyseisten työkalujen käyttäjille. Potentiaalisten käyttäjien joukossa erityisesti tietotyöntekijöille on havaittu olevan saavutettavissa merkittävää käytännön arvoa tehostuneen työnteon muodossa. Näin ollen tietotyön kontekstissa on tarve tarjota käytön suosituksia, joilla generatiivisista tekoälytyökaluista voidaan hyötyä mahdollisimman paljon.
Generatiivisten tekoälytyökalujen käytön suosituksia tietotyön kontekstissa lähestyttiin tietotyössä ilmenneiden haasteiden kautta. Tietotyöllä tämän tutkimuksen kontekstissa tarkoitetaan työtä, jossa tekijältä vaaditaan itseohjautuvasti tiedon soveltamista, käsittelemistä tai tuottamista ja työnkuvaan liittyy usein ongelmanratkaisua tai muuta tietämyksen soveltamista vaativaa työtä. Tietotyössä ilmenneitä haasteita kartoitetaan sekä kirjallisuuden, että empiirisen tutkimuksen avulla.
Tutkimus toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena. Tutkimuksen empiirinen osio toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna, jossa otantana oli tietotyöntekijöitä ja heidän oletettiin käyttävän generatiivisia tekoälytyökaluja työssään. Haastatteluissa pyrittiin kartoittamaan haastateltavien kokemuksia ja näkemyksiä generatiivisista tekoälytyökaluista käytössä havaittujen vahvuuksien sekä heikkouksien kautta. Lisäksi haastatteluissa kartoitettiin haastateltavien näkemyksiä tietotyön haasteista kokemuksien pohjalta. Haastattelujen lisäksi tutkimuksessa perehdyttiin tutkimuksen aiheen tiimoilta relevanttiin kirjallisuuteen, jonka pohjalta muodostettiin kuva generatiivisten tekoälytyökalujen toiminnasta ja käytöstä sekä tietotyöstä ja sen piirteistä. Yhdistelemällä kirjallisuudesta kerättyä teoriaa ja empiirisesti kerättyä haastatteluaineistoa, pyrittiin muodostamaan päätelmiä ja havaintoja tutkimusongelmaan vastaamiseksi.
Tutkimuksen lopputuloksena muodostui konkreettisia generatiivisten käyttöön liittyviä suosituksia, joiden pohjalta käyttäjät erityisesti tietotyön kontekstissa pystyvät hyödyntämään generatiivista tekoälyä tehokkaasti ja turvallisesti. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin, kuinka generatiivisten tekoälytyökalujen heikkoudet sekä vahvuudet vaikuttavat tietoyöhön ja erityisesti tietotyön haasteisiin. Lopuksi tutkimuksessa muodostettiin generatiivisten tekoälytyökalujen havaittujen käyttökohteiden sekä niiden tuomien uhkien ja mahdollisuuksien arvioinnin pohjalta tutkimuksen käsittelemien teknologioiden tehokkaan ja turvallisen käytön malli tietotyön kontekstissa.
Generatiivisten tekoälytyökalujen käytön suosituksia tietotyön kontekstissa lähestyttiin tietotyössä ilmenneiden haasteiden kautta. Tietotyöllä tämän tutkimuksen kontekstissa tarkoitetaan työtä, jossa tekijältä vaaditaan itseohjautuvasti tiedon soveltamista, käsittelemistä tai tuottamista ja työnkuvaan liittyy usein ongelmanratkaisua tai muuta tietämyksen soveltamista vaativaa työtä. Tietotyössä ilmenneitä haasteita kartoitetaan sekä kirjallisuuden, että empiirisen tutkimuksen avulla.
Tutkimus toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena. Tutkimuksen empiirinen osio toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna, jossa otantana oli tietotyöntekijöitä ja heidän oletettiin käyttävän generatiivisia tekoälytyökaluja työssään. Haastatteluissa pyrittiin kartoittamaan haastateltavien kokemuksia ja näkemyksiä generatiivisista tekoälytyökaluista käytössä havaittujen vahvuuksien sekä heikkouksien kautta. Lisäksi haastatteluissa kartoitettiin haastateltavien näkemyksiä tietotyön haasteista kokemuksien pohjalta. Haastattelujen lisäksi tutkimuksessa perehdyttiin tutkimuksen aiheen tiimoilta relevanttiin kirjallisuuteen, jonka pohjalta muodostettiin kuva generatiivisten tekoälytyökalujen toiminnasta ja käytöstä sekä tietotyöstä ja sen piirteistä. Yhdistelemällä kirjallisuudesta kerättyä teoriaa ja empiirisesti kerättyä haastatteluaineistoa, pyrittiin muodostamaan päätelmiä ja havaintoja tutkimusongelmaan vastaamiseksi.
Tutkimuksen lopputuloksena muodostui konkreettisia generatiivisten käyttöön liittyviä suosituksia, joiden pohjalta käyttäjät erityisesti tietotyön kontekstissa pystyvät hyödyntämään generatiivista tekoälyä tehokkaasti ja turvallisesti. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin, kuinka generatiivisten tekoälytyökalujen heikkoudet sekä vahvuudet vaikuttavat tietoyöhön ja erityisesti tietotyön haasteisiin. Lopuksi tutkimuksessa muodostettiin generatiivisten tekoälytyökalujen havaittujen käyttökohteiden sekä niiden tuomien uhkien ja mahdollisuuksien arvioinnin pohjalta tutkimuksen käsittelemien teknologioiden tehokkaan ja turvallisen käytön malli tietotyön kontekstissa.
