"Miksi meidän pitäisi ylläpitää toimettomia?" : Kronstadtin pakolaisia koskeva uutisointi Suomen Sosialidemokraatissa ja Iltalehdessä 18.3.–7.10.1921
Gaetz, Matias (2024)
Gaetz, Matias
2024
Historian kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in History
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-05-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404294872
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404294872
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastelen Kronstadtin kapinan seurauksena Suomeen tulleisiin Kronstadtin pakolaisiin liittyvää uutisointia Suomen Sosialidemokraatissa sekä Iltalehdessä ajanjaksolla 18.3.–7.10.1921. Tutkimuskysymykseni ovat mitä teemoja pakolaisiin viittaavissa uutisissa esiintyi, miten pakolaiset kuvataan lehdissä sekä miten lehtien uutisointi eroaa toisistaan. Valitsin tarkasteltavat aineistot siksi, että ne edustavat puoluepoliittisesti eri taustoja. Tarkastelemani Iltalehti edustaa Kansallista Kokoomusta ja Suomen Sosialidemokraatti Suomen Sosialidemokraattista puoluetta. Lähdeaineistot ovat tapahtumapaikkojen ulkopuolisia lähteitä, sillä niiden pääsääntöinen lukijakunta oli pääkaupunkiseudulta. Tutkimukseni lähdeaineisto koostuu eri pituisista uutisista ja artikkeleista. Lähdeaineisto on rajattu niin, että se alkaa pakolaisaallon saapumisesta ja päättyy pakolaisten mainintojen vähentymiseen lehtiartikkeleissa.
Kronstadtin pakolaiset olivat pääsääntöisesti Kronstadtin laivastotukikohdan matruuseja, jotka kapinoivat bolševikkien yksipuoluevaltaa vastaan helmi-maaliskuussa vuonna 1921. Kapinan epäonnistumisen seurauksena Kronstadtin pakolaiset olivat ensimmäisiä itsenäiseen Suomeen saapuneita pakolaisia. Suomessa pakolaiset sijoitettiin eristys- ja keskitysleireille erityisesti Karjalan alueelle.
Tutkielmani metodina hyödynnän laadullista sisällönanalyysia. Tarkastelussani keskiöön nousevat yleisimmät teemat, jotka tulevat esiin Kronstadtin pakolaisiin liittyvässä uutisoinnissa. Sisällönanalyysin koodauksen perusteella olen teemoittanut viisi keskeistä teemaa, joihin Kronstadtin pakolaisia koskevat uutiset keskittyivät. Teemat ovat pakolaisten saapuminen ja sijoittaminen, pakolaisten huolto, pakolaisten ja suomalaisten turvallisuus, pakolaisten työllistäminen ja pakolaisten palaaminen Neuvosto-Venäjälle. Pakolaiset kuvataan lähteissä neutraalilla tyylillä, mutta pakolaisten sotilaallinen tausta, karkaamiset leireiltä ja työllistyminen nousevat uutisoinnissa keskeisiksi. Kronstadtin pakolaiset esiintyivät kuukausittain lehdissä, mutta kuitenkin suurin kiinnostus heitä kohtaan ilmaistiin pakolaisaallon alkukuukausina. Molemmissa lähteissä esiintyy samaa tiedonantoa, joka nojautuu viranomaisten päätöksiin ja puheenvuoroihin. Suurimmat erot lähteiden välillä olivat pakolaisten työllistymiseen ja turvallisuuteen liittyvässä uutisoinnissa.
Kronstadtin pakolaiset olivat pääsääntöisesti Kronstadtin laivastotukikohdan matruuseja, jotka kapinoivat bolševikkien yksipuoluevaltaa vastaan helmi-maaliskuussa vuonna 1921. Kapinan epäonnistumisen seurauksena Kronstadtin pakolaiset olivat ensimmäisiä itsenäiseen Suomeen saapuneita pakolaisia. Suomessa pakolaiset sijoitettiin eristys- ja keskitysleireille erityisesti Karjalan alueelle.
Tutkielmani metodina hyödynnän laadullista sisällönanalyysia. Tarkastelussani keskiöön nousevat yleisimmät teemat, jotka tulevat esiin Kronstadtin pakolaisiin liittyvässä uutisoinnissa. Sisällönanalyysin koodauksen perusteella olen teemoittanut viisi keskeistä teemaa, joihin Kronstadtin pakolaisia koskevat uutiset keskittyivät. Teemat ovat pakolaisten saapuminen ja sijoittaminen, pakolaisten huolto, pakolaisten ja suomalaisten turvallisuus, pakolaisten työllistäminen ja pakolaisten palaaminen Neuvosto-Venäjälle. Pakolaiset kuvataan lähteissä neutraalilla tyylillä, mutta pakolaisten sotilaallinen tausta, karkaamiset leireiltä ja työllistyminen nousevat uutisoinnissa keskeisiksi. Kronstadtin pakolaiset esiintyivät kuukausittain lehdissä, mutta kuitenkin suurin kiinnostus heitä kohtaan ilmaistiin pakolaisaallon alkukuukausina. Molemmissa lähteissä esiintyy samaa tiedonantoa, joka nojautuu viranomaisten päätöksiin ja puheenvuoroihin. Suurimmat erot lähteiden välillä olivat pakolaisten työllistymiseen ja turvallisuuteen liittyvässä uutisoinnissa.