Kestävä työ : Nuoren sosioekonomisen aseman ja sosiodemografisten tekijöiden yhteys käsitykseen palkattomasta työstä

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkastelen nuoren sosioekonomisen aseman ja sosiodemografisten tekijöiden yhteyttä nuoren käsitykseen palkattomasta työstä. Käsitystämme työstä on ohjannut ajatus sen formaalista muodosta, ja työstä maksettavasta korvauksesta. Tutkin, onko nuoren sosioekonomisella asemalla ja sosiodemografisilla tekijöillä (kotitalouden muodolla, sukupuolella ja iällä) yhteyttä siihen, käsittääkö nuori palkattoman työn eri muotoja työksi. Tutkimuksen tausta kytkeytyy keskusteluun kestävämmästä työstä, joka mahdollistaisi työn merkitysten laajemman ymmärtämisen yksilön elämässä sekä yhteiskunnassa.

Tutkimuksen teoreettinen lähtökohta on kestävä työ sekä sen neljä eri ulottuvuutta: ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja inhimillinen. Tutkimuksen kohteena oleva palkaton työ sekä sen erilaiset muodot ovat osa kestävää työtä ja siten työn laajempaa ymmärtämistä. Tässä tutkimuksessa tarkastelen palkatonta kotityötä, palkatonta työkokeilua ja -harjoittelua sekä vapaaehtoistoimintaa. Tutkimusongelmasta johtamani tutkimuskysymys on, onko nuoren sosioekonomisella asemalla ja sosiodemografisilla tekijöillä yhteyttä käsitykseen palkattomasta työstä. Tutkimusaineistona käytän Nuorisobarometria vuodelta 2019, jota analysoin ristiintaulukoinnilla ja Khiin neliö -riippuvuustestillä.

Tulosten mukaan nuoren sosioekonomisella asemalla ei juurikaan ole yhteyttä nuoren käsitykseen palkattomasta työstä. Sosiodemografisten tekijöiden yhteys on puolestaan useamman palkattoman työn eri muodon kohdalta tilastollisesti erittäin merkitsevä. Erityisesti nuoren kotitalouden muodolla ja sukupuolella on selvä yhteys nuoren käsitykseen palkattomasta kotityöstä. Nuorin ikäryhmä, 15–19-vuotiaat sekä opiskelijat käsittävät palkattoman vapaaehtoistoiminnan enemmän työksi kuin muut vastaajaryhmät.

Nämä tulokset ovat linjassa myös palkatonta työtä koskevan aiemman tutkimuksen kanssa, jossa lapsiperheiden vanhemmat sekä naiset myös konkreettisesti tekevät palkatonta kotityötä enemmän. Aiempi tutkimus osoittaa myös opiskelijoiden sekä koululaisten tekevän enemmän vapaaehtoistoimintaa verraten muihin. Huomionarvoista on, että lähes kaikkien palkattoman työn eri muotojen kohdalla – sosioekonominen asema ja sosiodemografiset tekijät huomioiden – on hajontaa ääripäiden välillä. Toisin sanoen, osa määrittelee palkattoman työn eri muotoja täysin työksi, kun taas osa on päinvastaista mieltä. Tutkimus vahvistaa käsitystä, että työn laaja-alaisempi käsittäminen on osaltaan kytköksissä yhteiskunnassa vallitseviin ideologioihin ja normeihin, mutta toisaalta siihen, kuinka paljon palkatonta työtä konkreettisesti tehdään ja millaisissa elämän eri vaiheissa.