”Jokaisella termin valinnalla on väliä, kun kirjoittaa lapselle” : Ukrainan sodan representaatiot HS Lasten uutisissa
Paasonen, Ida (2024)
2024
Journalistiikan maisteriohjelma - Master's Programme in Journalism
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-05-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404294812
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404294812
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa pyritään lisäämään tietämystä siitä, miten Ukrainan sota on representoitunut lapsiyleisölle Helsingin Sanomien Lasten uutisten sisällöissä. Tutkittava aineisto kattaa kaikki julkaisut vuoden 2022 helmikuusta loppuvuoteen 2023 saakka. Lasten uutiset pyrkii uutisoimaan ajankohtaisista tapahtumista ikätasoon sopivalla tavalla. Tarkoituksenani onkin tuoda esille, mitä kehyksiä printtilehden sotauutisointi rakentaa ja miten Lasten uutisten tekijät perustelevat valintojaan. Lähestyn aihetta teoreettisesti lasten ja nuorten mediaympäristöön tutustumalla. Käyn läpi toimittajan roolia mediakasvattajana, medialukutaitoa sekä lapsen kehittyvää mediasuhdetta. Tutkielma sisältää myös katsauksen sotajournalismiin, journalismin eettisyyteen sekä mediapelkoihin.
Journalisti tekee valintoja siitä, mitä tuo esille ja miten hän representoi todellisuutta tapahtuneesta yleisölle. Toiminnan subjektiivisuuden myötä tutkielman laadullinen aineistonkeruu on kaksiosainen. Ensimmäiseksi lähestyn aihetta kehysanalyysin avulla. Tutkimusaineisto sisältää 131 Ukrainan sotaa käsittelevää julkaisua. Tutkielman aineiston analyysissä muodostui kuusi tapaa kehystää Ukrainan sotaa lapsille: Huoli, tuho, rajoittaminen, mukautuminen, auttaminen ja turvallisuuden tavoittelu.
Aineistossa painotettiin rauhanomaisia ratkaisuja ja ihmisten keskinäistä tukea. Kun tilanne on epävarma, on tutkielman mukaan lapsille kerrottaessa olennaista luoda toivoa. Aihevalinnoissa korostuukin sodan lieveilmiöihin keskittyminen. Lehdessä pyritään näyttämään lapsia ja kertomaan aiheista heidän äänellään. HS Lasten uutiset korosti osallisuutta ja loi myös lapsesta aktiivisen toimijan, joka pystyy auttamaan kriisitilanteessa. Representaatiot kuolemasta ja menetyksestä olivat sen sijaan vähäisiä, eikä kerronnassa keskitytty tarkkoihin uhrilukuihin, jotka ovat vaikeasti konkretisoitavissa lapsilukijalle.
Tutkielman toisena aineistonkeruutapana toimi lehden tekijöiden puolistrukturoidut teemahaastattelut, jotka auttoivat ymmärtämään ilmiötä laajemmin. Aineiston perusteella Ukrainan sotaa käsiteltäessä valinnat kohdistuvat selkeimmin sana- ja aihetasolle. Koska alakoululaisille suunnattu HS Lasten uutiset omaa laajan kohderyhmän, julkaisut aiheuttavat vaihtelevia reaktioita lukijan ikäkauden mukaan. Vaikka aihe on synkkä, pyritään esimerkiksi visuaalisten valintojen avulla helpottamaan tiedon vastaanottamista. Tekijöiden tulee tasapainotella sen kanssa, missä suhteessa lehti sisältää positiivisia ja negatiivisia julkaisuja, jotta maailmasta välitetty representaatio on todenmukainen eikä keskity vain uhkakuvien luomiseen. Tekijöiden mukaan lapsille voikin kertoa kaikesta, mutta tämän tulee olla tarkoituksenmukaista.
Journalisti tekee valintoja siitä, mitä tuo esille ja miten hän representoi todellisuutta tapahtuneesta yleisölle. Toiminnan subjektiivisuuden myötä tutkielman laadullinen aineistonkeruu on kaksiosainen. Ensimmäiseksi lähestyn aihetta kehysanalyysin avulla. Tutkimusaineisto sisältää 131 Ukrainan sotaa käsittelevää julkaisua. Tutkielman aineiston analyysissä muodostui kuusi tapaa kehystää Ukrainan sotaa lapsille: Huoli, tuho, rajoittaminen, mukautuminen, auttaminen ja turvallisuuden tavoittelu.
Aineistossa painotettiin rauhanomaisia ratkaisuja ja ihmisten keskinäistä tukea. Kun tilanne on epävarma, on tutkielman mukaan lapsille kerrottaessa olennaista luoda toivoa. Aihevalinnoissa korostuukin sodan lieveilmiöihin keskittyminen. Lehdessä pyritään näyttämään lapsia ja kertomaan aiheista heidän äänellään. HS Lasten uutiset korosti osallisuutta ja loi myös lapsesta aktiivisen toimijan, joka pystyy auttamaan kriisitilanteessa. Representaatiot kuolemasta ja menetyksestä olivat sen sijaan vähäisiä, eikä kerronnassa keskitytty tarkkoihin uhrilukuihin, jotka ovat vaikeasti konkretisoitavissa lapsilukijalle.
Tutkielman toisena aineistonkeruutapana toimi lehden tekijöiden puolistrukturoidut teemahaastattelut, jotka auttoivat ymmärtämään ilmiötä laajemmin. Aineiston perusteella Ukrainan sotaa käsiteltäessä valinnat kohdistuvat selkeimmin sana- ja aihetasolle. Koska alakoululaisille suunnattu HS Lasten uutiset omaa laajan kohderyhmän, julkaisut aiheuttavat vaihtelevia reaktioita lukijan ikäkauden mukaan. Vaikka aihe on synkkä, pyritään esimerkiksi visuaalisten valintojen avulla helpottamaan tiedon vastaanottamista. Tekijöiden tulee tasapainotella sen kanssa, missä suhteessa lehti sisältää positiivisia ja negatiivisia julkaisuja, jotta maailmasta välitetty representaatio on todenmukainen eikä keskity vain uhkakuvien luomiseen. Tekijöiden mukaan lapsille voikin kertoa kaikesta, mutta tämän tulee olla tarkoituksenmukaista.