Verkkovihan tuottaminen ja sitä selittävät tekijät

Abstract

Lähes puolet maailman väestöstä on kirjautuneena johonkin sosiaalisen median palveluun. Yhteydet mielenterveyden häiriöihin sosiaalisen median käytössä näkyvät etenkin nuorilla. Yksilöllinen ja yhteiskunnallinen merkittävyys on selkeä erityisesti suomalaisessa viitekehyksessä, jossa nuorten mielenterveyden häiriöt ovat erittäin yleisiä. Jopa joka neljäs nuori kärsii Suomessa mielenterveyden häiriöistä. Verkkovihan ilmeneminen on sosiaalisen median eri palveluilla yhtenä merkittävänä mielenterveyden häiriöihin vaikuttavana tekijänä. Tässä sosiaalipsykologian Pro gradu – tutkielmassa tarkastelen internetin sosiaalisen median eri palveluissa tapahtuvaa toimintaa ja sitä selittäviä tekijöitä. Keskiössä tutkielmassani on käyttäjien toisia käyttäjiä kohtaan kohdistama verkkoviha, ja miten sosiaalisen median identiteettikupliin sitoutuminen sekä luottamuksen eri muodot selittävät sitä. Luottamuksen eri tasoja ovat yleinen luottamus, internetissä tavattuja ihmisiä kohtaan osoitettu luottamus ja institutionaalinen luottamus. Tutkielman muuttujien operationalisoinnissa on tukeuduttu aikaisempien tutkimusten tuloksiin sosiaalisen median identiteettikupliin sitoutumisen ja eri luottamuksen muotojen yhteydestä verkossa tapahtuvaan haitalliseen toimintaan. Tutkimuskysymykseni ovat: Miten sosiaalisen median identiteettikupliin sitoutuminen on yhteydessä verkkovihan tuottamiseen? Ja miten luottamuksen eri muodot ovat yhteydessä verkkovihan tuottamiseen?

Tutkielmassani käytin Self and Technology EU-6 -hankkeen Suomesta kerättyä kyselyaineistoa (N = 1541), joka kerättiin loka-marraskuun aikana vuonna 2022. Aineiston keräys toteutettiin strukturoituna verkkokyselynä. Aineiston näyte koostuu 18 – 75 -vuotiaista Suomessa vakinaisesti asuvista henkilöistä. Menetelmänä tutkielmassa käytän logistista regressioanalyysiä. Lopullinen aineistokoko logistisessa regressioanalyysissa oli (N = 1513).

Tutkielmani tulokset osoittivat, että korkeampi yleinen luottamus sekä korkeampi instituutioita kohtaan osoitettu luottamus laski riskiä tuottaa verkkovihaa vähintään kerran viimeisen kuuden kuukauden aikana. Korkeampi sitoutuminen sosiaalisen median identiteettikupliin vastaavasti lisäsi riskiä tuottaa verkkovihaa vähintään kerran viimeisen kuuden kuukauden aikana. Internetissä tavattuja ihmisiä kohtaan osoitetulla luottamuksella ei tulosten perusteella ollut tilastollista merkitsevyyttä verkkovihan tuottamiseen.

Tutkielmani johtopäätöksenä on, että suomalaisessa yhteiskunnassa perinteisesti korkea luottamuksen taso on verkkovihan tuottamisen riskiin vaikuttava tekijä. Myös sosiaalisen median identiteettikupliin sitoutumisella on vaikutuksia verkkovihan tuottamisen riskiin. Tutkielman tulokset osoittavat, että verkkovihan tuottamisen todennäköisyyttä lisäävien tekijöiden lisätutkimus on tarpeellista erityisesti yhteiskunnallisen polarisaation lisääntymisen myötä. Lisääntynyt vastakkainasettelu lisää epäluottamusta koettua vastapuolta kohtaan. Sosiaalisen median palvelujen käytön lisääntyminen tarjoaa alustan yhteiskunnallisen keskustelun rakentavalle, mutta myös erityisesti hajottavalle toiminnalle.