Suomalaisten kaupunkien liikenne- ja katusuunnitteluprosessi pyöräliikenteen näkökulmasta

Abstract

Kiristyvien ilmastotavoitteiden ja tiivistyvän kaupunkirakenteen vuoksi pyöräliikenteen kehittäminen on välttämätöntä suomalaisissa kaupungeissa. Monet kaupungeista ovat alun perin suunniteltu palvelemaan autoliikennettä, ja pyöräilyä ei nähdä aina vakavasti otettavana kulkutapavaihtoehtona henkilöautoliikenteen ja joukkoliikenteen rinnalla. Silti kaupungit pyrkivät edistämään pyöräliikennettä, mutta hyvistä periaatetason suunnitelmista huolimatta pyöräliikenne ei ole vakiintunut monen kaupungin suunnitteluprosessiin, eivätkä pyöräliikenteen olosuhteet monissa kaupungeissa parane. Vuonna 2023 käynnistyneessä FinnCycle-hankkeessa tutkitaan Suomen pyöräliikenteen kehittämistä. Tämä diplomityö tehdään osana hanketta. Tämän diplomityön tavoitteena oli tutkia suomalaisten kaupunkien pyöräliikenteen suunnitteluprosessia ja kehittää suosituksia suunnitteluprosessin parantamiseksi. Työssä pyrittiin hahmottamaan haasteita suunnitteluprosessista ja selvittämään millä keinoilla haasteita voidaan minimoida ja pyöräilyn edistämistä tehostaa. Tutkimuksessa selvitettiin kaupunkien vahvuuksia ja heikkouksia suunnitteluprosessiin suhteen. Tutkimuskysymykset liittyvät pyöräliikenteen suunnittelun organisointiin ja sen vaiheisiin, hankkeiden priorisointiin, asukkaiden osallistamiseen, pyöräliikenteen integroitumiseen kaupunkien suunnitteluun sekä pyöräliikenteen edistämisen esteisiin ja mahdollisuuksiin. Työn keskeisenä osana olivat haastattelut kuuden FinnCycle-hankkeen osallistujakaupungin kanssa. Puolistrukturoiduissa haastatteluissa osallisina olivat kaupunkien suunnitteluorganisaatioiden keskeisiä henkilöitä. Haastatteluista saatiin tietoa kaupunkien pyöräliikenteen suunnitteluprosessin kaikista osa-alueista. Haastatteluiden lisäksi työssä perehdyttiin pyöräliikenteeseen ja kaupunkien suunnittelutoimintaan liittyviin sopimuksiin, strategioihin ja ohjelmiin sekä aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen. Kirjallisuudesta poimittiin tutkittua tietoa pyöräliikenteen edistämisen esteistä ja keinoista. Haastattelujen ja kirjallisuuden pohjalta laadittiin suosituksia kaupungeille pyöräliikenteen edistämiseksi ja haasteiden kohtaamiseksi. Haasteena pyöräliikenteen edistämiselle haastatteluissa toistui rahoituksen puute, priorisoinnin epäjärjestelmällisyys, päätöksenteko, vallitsevat asenteet pyöräilyä kohtaan ja asukkaiden heikko osallistaminen. Pyöräliikenne ei ole integroitunut täysin kaikkien kaupunkien suunnitteluprosessiin. Pyöräliikenteeseen liittyvissä kaupunkien strategioissa on puutteita, minkä vuoksi pyöräliikenteen tavoitteet eivät etene systemaattisesti katuverkolle. Tutkimuksessa esitetään lukuisia suosituksia pyöräliikenteen edistämisen varmistamiseksi. Keskeisimmät työssä esille nousseet suositukset ovat osallistamisen ja sidosryhmäyhteistyön kehittäminen, priorisointimenetelmien ja strategioiden täsmentäminen, pyöräliikenteen edistyksen seurannan ja arvioinnin parantaminen, pyöräilyn edistämisen hyötyjen tietoisuuden lisääminen sekä suunnittelijoiden aktiivisuuden lisääminen. Tarkoituksena ei ole, että jokainen kaupunki tarttuu kaikkiin suosituksiin, vaan kaupungit voivat valikoida heidän mielestään oleellisia keinoja edistää suunnittelutoimintaansa. Tämä diplomityö tarjoaa tietoa suomalaisten kaupunkien pyöräliikenteen suunnittelun nykytilasta ja suosituksia, jotka voivat auttaa kaupunkeja parantamaan pyöräliikenteen suunnittelua edistämään kestävää liikkumista. Tutkimus antaa suunnittelijoille, päättäjille ja asiasta kiinnostuneille työkaluja infrastruktuurin kehittämiseen ja integroimiseen osaksi kaupunkien liikenteen suunnittelua.

Due to tightening climate objectives and densification of urban structures, the development of bicycle traffic is essential in Finnish cities. Many cities were originally designed to serve automobile traffic, and cycling is not always seen as a serious transportation option alongside motor vehicle traffic and public transportation. Nevertheless, cities are striving to promote cycling, but despite good principle-level plans, cycling has not become a standard part of many cities' planning processes, and cycling conditions in many cities do not improve. Initiated in 2023, the FinnCycle project investigates the development of cycling in Finland, and this master’s thesis is conducted as part of the project. The goal of this master’s thesis was to investigate the planning processes of bicycle traffic in Finnish cities and to develop recommendations for improving the planning process. The study aimed to identify challenges in the planning process and determine ways to minimize these challenges and enhance the promotion of cycling. The research questions relate to the organization and phases of cycling planning, project prioritization, citizen participation, integration of cycling into cities' planning as well as obstacles and opportunities for promoting cycling. A central part of the work were interviews with six cities participating in the FinnCycle project. Semi-structured interviews involved key individuals from the cities' planning organizations. The interviews provided information on all aspects of the cities' bicycle traffic planning processes. In addition to the interviews, the study examined contracts, strategies, and programs related to cycling and urban planning activities, as well as related literature. Researched information about obstacles and means of promoting cycling was gathered from the literature. Based on the interviews and literature, recommendations were formulated for cities to promote cycling and face its challenges. Challenges to promoting cycling, repeated in interviews, include lack of funding, lack of systematic prioritization, decision-making, prevailing attitudes towards cycling, and poor participation of citizens. Cycling has not been fully integrated into the planning processes of all cities. There are deficiencies in the cities' strategies related to cycling, which is why cycling aims do not systematically progress to the street network. The study presents numerous recommendations to ensure the promotion of cycling. The most important recommendations that emerged from the work include developing participation and stakeholder collaboration, specifying prioritization methods and strategies, improving monitoring and evaluation of cycling progress, increasing awareness of the benefits of promoting cy-cling, and increasing the activity of planners. It is not intended that every city adopts all recommendations, instead cities can select the most relevant means to enhance their planning practices. This master’s thesis provides information on the current state of cycling planning in Finnish cities and recommendations that can help cities improve cycling planning to promote sustainable mobility. The research offers tools for planners, decisionmakers, and interested parties to develop infrastructure and integrate it into the cities' transportation planning.